Technocratic Decision-Making in Times of Crisis? The Use of Data for Scientific Policy Advice in Germany’s COVID-19 Management

Abstract

COVID-19 has demonstrated the importance of data for scientific policy advice. Mechanisms by which data is generated, shared, and ultimately lead to policy responses are crucial for enhancing transparency and legitimacy of decisions. At the same time, the volume, complexity and volatility of data are growing. Against this background, mechanisms, actors, and problems of data-driven scientific policy advice are analysed. The study reveals role conflicts, ambiguities, and tensions in the interaction between scientific advisors and policy-makers. The assumption of a technocratic model, promoted by well-established structures and functioning processes of data-driven government, cannot be confirmed. Reality largely corresponds to the pragmatic model, in parts also the decisionist model, albeit with dysfunctional characteristics.

Three years of COVID‐19 pandemic: Coping with crisis governance in the long term

“…在世界大部分地区因流行病的相对缓解和应急制度的结束而恢复正常之际，出现了两个问题:从治理的角度来看，COVID‐19危机对政治制度有何影响？从政治学角度来看，这场危机如何增加了我们的反思？就第一个问题而言，这场危机阐明了反应过度和反应不足的可能性，以及公众对“政府以社会可接受的方式应对大流行一事”的信任程度的重要性(Capano et al, 2020)。由于情况的特殊性，事件的时间发展也显示出第一阶段政策趋同的效果，随后出现治理路径的多样化，这些路径有关于每个国家的政策反馈如何影响政治考量(Sayers et al, 2022)。在“需要使用科学证据来治理这场存在高度不确定性的危机（其中大量数据被密切监测）”，与“需要避免‘决策过程被技术官僚化’这类指责”之间，出现了重大的紧张关系(Kuhlmann et al, 2022)。在这方面，鉴于民粹主义政府在面对突发公共卫生事件时的反科学态度的后果，大流行的民粹主义治理引起了学术界的关注(Bayerlein et al, 2021)。从更一般的角度来看，还评估了政治制度和系统的特征如何解释大流行的管理方式。与总统制相比，议会制不太可能引发强烈的政治个性化——考虑到凝聚力和非极化对于成功的危机管理的重要性，这可能是一种优势(Lecours et al, 2021)。联邦系统遭遇了特定的挑战:纵向与横向协调(Schnabel and Hegele, 2012)、以及需要在联邦解决方案和地方偏好之间找到平衡点(Bandelow et al, 2021)。不过，中心化的系统也面临着独特挑战，即政治责任集中在中央政府（同上）。此外，这场危机提醒人们，尽管事件的发生非常特殊，但先前存在的政策和权力关系也助长了当前的问题(Bergeron et al, 2020)。这场危机还表明，我们仍然在应对健康方面的社会不平等问题时能力欠佳，基于社会建构的健康资源重新分配这一角度，这些不平等是可避免的。(Aïach & Fassin, 2004)。…”

“…El desarrollo temporal del evento también mostró efectos de convergencia de políticas en la primera fase debido al carácter excepcional de la situación, seguida de una diversificación en los caminos de gobernabilidad relacionados con las formas en que las reacciones de políticas afectaron el cálculo político en cada país (Sayers et al, 2022). Surgió fuertemente una tensión fundamental entre la necesidad de usar evidencia científica para gobernar esta crisis de alta incertidumbre durante la cual se monitorearon de cerca grandes volúmenes de datos, y la necesidad de evitar acusaciones de tecnocratización del proceso de formulación de políticas (Kuhlmann et al, 2022). En este sentido, la gobernanza populista de la pandemia ha llamado la atención de los estudiosos dadas las consecuencias de la actitud anticientífica de los gobiernos populistas ante una emergencia de salud pública (Bayerlein et al, 2021).…”

“…The temporal development of the event also showed effects of policy convergence in the first phase because of the exceptional character of the situation, followed by a diversification in governance paths related to the ways policy feedback affected the political calculus in each country (Sayers et al, 2022). A fundamental tension strongly arose between the need to use scientific evidence to govern this high‐uncertainty crisis during which large volumes of data were closely monitored and the necessity to avoid accusations of technocratizing the policy‐making process (Kuhlmann et al, 2022). In this regard, populist governance in the pandemic has especially attracted scholarly attention given the consequences of the antiscientific attitude of populist governments in the face of a public health emergency (Bayerlein et al, 2021).…”

”Peruskehikko on olemassa, mutta sitä ei seurattu” – asiantuntijanäkemykset kansanterveysjärjestelmän toiminnasta ja ketterästä hallinnasta COVID-19-pandemiassa vuosina 2020–2021

“…Toisaalta monitoimijainen järjestelmä ja irtaantuminen good administration -näkökulman lähtökohdista on mahdollistanut sen, että myös sinällään toimivallattomat toimijat ovat pystyneet paikkamaan varsinaisesti toimivaltaisten toimijoiden toiminnassa ilmenneitä puutteita. Siirtymisen vertikaaliseen koordinaatioon voikin tulkita myös monitoimijaisen järjestelmän kykynä sopeutua COVID-19-pandemian kaltai seen kriisitilanteeseen (Kuhlmann & Franzke 2022). On kuitenkin syytä huomata, että tämä on tapahtunut oikeusvaltiollisuuteen perinteises ti liitettyjen näkökohtien sivuuttamisen kautta.…”

“…Toisaalta samaan aikaan Saksassa paikalliset toimijat kykenivät hallitsemaan kriisiä onnistuneesti juuri paikallisen asiantuntijuuden ansiosta. (Kuhlmann & Franzke 2022. ) Vaikka aiemmat tutkimukset ovat selvittäneet pandemian hallinnan toimia eri maiden hajautetuissa ja monitoimijaisissa järjestelmissä, maat ovat toteuttaneet koronatoimia eri tavoin ja roolit eri järjestelmien toimijoiden välillä ovat vaihtelevia (Desson ym.…”