Technological and informational frames: explaining age-related variation in the use of patient accessible electronic health records as technology and information

Abstract

PurposeData from a national patient survey (N = 1,155) of the Swedish PAEHR “Journalen” users were analysed, and an extended version of the theory of technological frames was developed to explain the variation in the technological and informational framing of information technologies found in the data.Design/methodology/approachPatient Accessible Electronic Health Records (PAEHRs) are implemented globally to address challenges with an ageing population. However, firstly, little is known about age-related variation in PAEHR use, and secondly, user perceptions of the PAEHR technology and the health record information and how the technology and information–related perceptions are linked to each other. The purpose of this study is to investigate these two under-studied aspects of PAEHRs and propose a framework based on the theory of technological frames to support studying the second aspect, i.e. the interplay of information and technology–related perceptions.FindingsThe results suggest that younger respondents were more likely to be interested in PAEHR contents for general interest. However, they did not value online access to the information as high as older ones. Older respondents were instead inclined to use medical records information to understand their health condition, prepare for visits, become involved in their own healthcare and think that technology has a much potential. Moreover, the oldest respondents were more likely to consider the information in PAEHRs useful and aimed for them but to experience the technology as inherently difficult to use.Research limitations/implicationsThe sample excludes non-users and is not a representative sample of the population of Sweden. However, although the data contain an unknown bias, there are no specific reasons to believe that it would differently affect the survey's age groups.Practical implicationsAge should be taken into account as a key factor that influences perceptions of the usefulness of PAEHRs. It is also crucial to consider separately patients' views of PAEHRs as a technology and of the information contained in the EHR when developing and evaluating existing and future systems and information provision for patients.Social implicationsThis study contributes to bridging the gap between information behaviour and systems design research by showing how the theory of technological frames complemented with parallel informational frames to provide a potentially powerful framework for elucidating distinct conceptualisations of (information) technologies and the information they mediate. The empirical findings show how information and information technology needs relating to PAEHRs vary according to age. In contrast to the assumptions in much of the earlier work, they need to be addressed separately.Originality/valueFew earlier studies focus on (1) age-related variation in PAEHR use and (2) user perceptions of the PAEHR technology and the health record information and how the technology and information–related perceptions are linked to each other.

Ikääntyvien terveystietokäyttäytyminen ja hyödylliseksi koetut digitaaliset terveyspalvelut

“…Tiedon oikeellisuuden tarkastamisen suhteen ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja . Tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että tässäkin suhteessa digitaalista palvelua käytettäessä nuoremmat ovat vanhempia aktiivisempia (Huvila et al, 2021).…”

“…Palvelut voivat myös edistää halua muuttaa terveyskäyttäytymistä ja olla yhteydessä käyttäytymisen tosiasialliseen muutokseen (Hirvonen et al, 2020). Projektissamme toteutetun empiirisen eri ikäryhmiä vertailevan tutkimuksen perusteella ikääntyvillä aikuisilla ja ikääntyneillä digitaalisten terveyspalvelujen käyttö vaikuttaisi liittyvän erityisesti konkreettisiin tarpeisiin ymmärtää omaa terveydentilaansa kun nuorempien kohdalla motivaattorina toimii todennäköisemmin yleinen mielenkiinto (Huvila et al, 2021). Erityisesti terveystiedon lukutaidon ja aktiivisemman henkilökohtaisesta terveydestä huolehtimisen tärkeys ja sen tukeminen digitaalisten terveyspalvelujen kautta korostuu tutkimuksemme mukaan nimenomaan ikääntyvillä, joiden terveydentilassa alkaa esiintyä yksilöille itselleen uusia ja kenties yllättäviäkin vanhenemiseen liittyviä muutoksia.…”

“…Myös tarve turvautua ulkopuoliseen apuun, yleinen negatiivinen asenne teknologioihin sekä tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät huolet vähentävät näiden palveluiden käyttöä (Hirvonen et al, 2020). Erityisesti vanhimmilla käyttäjillä ongelmat vaikuttavat liittyvän enemmän teknologiaan kuin sisällön ymmärtämiseen (Huvila et al, 2021). Omakantaa koskevassa haastatteluihin perustuvassa tutkimuksessamme havaittiin myös järjestelmään kirjautumisen ja palvelukatkojen aiheuttavan toisinaan ongelmia (Eriksson-Backa et al, 2021).…”

“…Terveystietoon ja digitaalisiin terveyspalveluihin liittyvien kysymyksenasettelujen kautta projektin puitteissa on lähestytty myös laajemmin tietokäyttäytymisen tutkimuksen ja järjestelmä-ja palvelusuunnittelun välistä kuilua. Olemme pohtineet sen syitä ja mahdollisia tapoja lähentää tutkimusalueita keskenään Huvila et al, 2021). Vertailu eri tieteen-ja käytännön alojen välillä osoittaa, että kapeat ja teknologiaan keskittyvät tutkimus-ja toiminta-asetelmat eivät ole tyypillisiä vain terveystietoon liittyvissä kysymyksissä.…”

“…Kokonaisuudessaan HIBA-projektin tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että ikääntyvien terveystietokäyttäytyminen olisi syytä huomioida digitaalisten terveyspalveluiden suunnittelussa laajemmin ja aikaisempaa enemmän. Tietokäyttäytymisen parempi ymmärtäminen auttaa näkemään yksittäisten palveluiden käytön osana käyttäjien laajempaa tiedonhankintaa ja -käyttöä (Hirvonen et al, 2020;Huvila et al, 2021;myös Avdagovska et al, 2020). Yksittäiselle digitaaliselle palvelulle on usein vaihtoehtoja.…”