The Category of “Religion” in Public Classification: Charity Registration of The Druid Network in England and Wales

Owen, Suzanne; Taira, Teemu

doi:10.1163/9789004290594_006

Cited by 19 publications

(5 citation statements)

References 0 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Religious symbols, rituals, and practices are of secondary importance (Jansen, 2011). This particular understanding of ‘religion’ differs from other traditions, including traditions in Islam, Judaism, Hinduism, Sikhism, and Druidism (Asad 1993; Dressler and Mandair 2011; Mahmood 2016; Owen and Taira 2015; Spinner-Halev 2005).…”

Section: Secular Christian Hegemony and Christian Privilegementioning

confidence: 95%

Religion, secularity, culture? Investigating Christian privilege in Western Europe

Lauwers

2022

Ethnicities

View full text Add to dashboard Cite

Scholarship on religious inequality in Europe has focused mainly on the position of religious minorities, primarily Jews and Muslims. Investigations into Islamophobia, antisemitism, and other forms of discrimination and oppression, however, are merely one side of the coin. This article draws attention to Christian privilege as a different, but related phenomenon. It understands ‘privilege’ to be part of the study of hegemony, as the asymmetrical counterpart of structural oppression. The article situates Christian privilege within secular Christian hegemony in Western Europe and explores its relation to racial and religious exclusion. It identifies three different types of Christian privilege and outlines a framework for normatively evaluating them.

show abstract

Section: Secular Christian Hegemony and Christian Privilegementioning

confidence: 95%

Religion, secularity, culture? Investigating Christian privilege in Western Europe

Lauwers

2022

Ethnicities

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Royle 2012, 158). Sanomalehtien kannat puolestaan tukevat näkemystä, jonka mukaan aktiiviseen uskontokritiikkiin suhtaudutaan valtavirtamediassa verrattain kielteisesti, vaikka 7 Uskonnontutkija -Religionsforskaren 1 (2019) samanaikaisesti uskontokritiikistä halutaan uutisoida (Taira 2015). Nämä tekijät, yhdessä yhteiskunnan katsomuksellisen monimuotoistumisen kanssa, tekevät ymmärrettäväksi Suvivirrestä käytävän mediakeskustelun lisääntymisen.…”

Section: Median Ja Erityisesti Sanomalehtien Rooli Keskustelun Ylläpiunclassified

“…10 Tämä kehityskulku ei koske vain vakiintuneita vähemmistöuskontoja, vaan yhtä lailla uskonnon kategorian rajatapauksia, esimerkiksi pakanayhteisöjä (ks. Owen & Taira 2015;Taira 2010;2013;2017b). Kun nämä kaksi kehityskulkua laitetaan samaan kuvaan, nähdään samanaikaisesti enemmistön "kulttuuristuminen" ja vähemmistöjen "uskonnollistuminen".…”

unclassified

Suvivirsi ja kristinuskon ”kulttuuristuminen” katsomuksellisen monimuotoisuuden aikana

Taira

2019

ustut

View full text Add to dashboard Cite

Suvivirsi ja kristinuskon "kulttuuristuminen" katsomuksellisen monimuotoisuuden aikanaTeemu Taira Helsingin yliopisto Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlissa on keskustelunaihe, jolta on vaikea välttyä. Tässä artikkelissa kysytään, miten Suvivirrestä keskustellaan suomalaisessa mediassa. Tarkastelu keskittyy erityisesti siihen, miten Suvivirttä luokitellaan ja millaista kulttuurista todellisuutta luokitteluilla ja puheilla rakennetaan. Keskustelu Suvivirrestä kiihtyy huomattavasti 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tyypillisesti ne, jotka pitävät laulua perinteen osana, puolustavat sen laulamista koulujen päättäjäisissä. Ne, jotka pitävät sitä uskonnollisena (tai sen laulamista uskonnon harjoittamisena), tavallisesti vastustavat laulamista. Riippumatta luokittelusta ja laulamiseen suhtautumisesta tässä keskustelussa jaetaan käsitys sekä koulujen sekulaariudesta -siitä, että uskonnonharjoittaminen ei kuulu koulujen yhteisiin tilaisuuksiin -että Suomen katsomuksellisesta monimuotoisuudesta, mikä ilmenee puheena vähemmistöistä. Samankaltaisten kansainvälisten tapausten vertailun perusteella artikkelissa ehdotetaan, että suvivirsikeskustelua luonnehtii kristinuskon "kulttuuristuminen". Se tarkoittaa tyypillisesti uskonnollisiksi luokiteltujen symbolien ja käytäntöjen luokittelua riittävässä määrin kulttuuriksi ja perinteeksi. Artikkelissa ehdotetaan, että "kulttuuristuminen" ylläpitää valtakirkkojen hegemoniaa yhteiskunnassa.

show abstract

“…In this regard, religion-making from above intersects with religion-making from below in terms of potential benefits and interests. Moreover, the demand that any community has a clearly stated decision-making process is a way for the state to control the community's inner core and future development (Owen and Taira, 2015).…”

Section: Religion-making From Abovementioning

confidence: 99%

Techniques of religion-making in Sweden: The case of the Missionary Church of Kopimism

Nilsson

Enkvist

2016

Critical Research on Religion

View full text Add to dashboard Cite

This article is an analysis of the recognition of the Missionary Church of Kopimism as a faith community by the Swedish state. The analysis draws on post-Foucaultian writings on governmentality and seeks to understand what kind of normative and proscriptive understandings of ''religion'' guide the process. The authors argue that the recognition reveals fundamental aspects of the Swedish state's performative role in the recognition of faith communities which challenges any unreflective classification of it as ''secular.''

show abstract

The Category of “Religion” in Public Classification: Charity Registration of The Druid Network in England and Wales

Cited by 19 publications

References 0 publications

Religion, secularity, culture? Investigating Christian privilege in Western Europe

Religion, secularity, culture? Investigating Christian privilege in Western Europe

Suvivirsi ja kristinuskon ”kulttuuristuminen” katsomuksellisen monimuotoisuuden aikana

Techniques of religion-making in Sweden: The case of the Missionary Church of Kopimism

Contact Info

Product

Resources

About