The turnover of jobs and workers in a deep recession: evidence from the Finnish business sector

Abstract

Standard-Nutzungsbedingungen:Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden.Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich machen, vertreiben oder anderweitig nutzen.Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte. ABSTRACT: Job and worker flows in the Finnish business sector are studied during a deep recession in the early 1990s. The data set, Employment Statistics, covers effectively the whole work force. The gross job and worker flow rates are fairly high. Much of the adjustment of labor input has happened through a reduced hiring rate rather than through an increased separation rate. However, during the recession the group of declining plants included more and larger plants than before, which led to reduced employment. Excess worker turnover (churning) and excess job reallocation have dropped during the recession. There is no strong evidence of the countercyclicality of job reallocation. The flows are calculated both for the whole business sector, and for seven main industries. Services have clearly higher flow rates than manufacturing, but the cyclical changes in the flows are fairly similar in all industries. To test the sensitivity of the results to data sources, job flows are calculated also using Business Register and Industrial Statistics. Terms of use: Documents in Theme: Labor marketsKeywords: job creation, job destruction, hiring, separation, churning, job reallocation TIIVISTELMÄ: Tutkimuksessa tarkastellaan työpaikka-ja työntekijävirtoja Suomen yrityssektorilla 1990-luvun alun syvän laman aikana. Aineistona käytetään työssäkäyntitilaston yksilöaineistoa, joka kattaa käytännössä ko. sektorin koko työvoiman. Työpaikkojen ja työn-tekijöiden bruttovirrat ovat suuria. Suuri osa työpanoksen sopeutuksesta on tapahtunut alentuneen työntekijöiden sisäänvirtausasteen kautta eikä niinkään nousseen ulos-virtausasteen kautta. Toisaalta laman aikana supistuvien toimipaikkojen ryhmään kuului enemmän ja suurempia toimipaikkoja, mikä johti työllisyyden alenemiseen. Työntekijöiden ylimääräinen vaihtuvuus (kirnuaminen) ja työpaikkojen ylimääräinen uudelleenallokaatio ovat alentuneet laman aikana. Tulokset eivät anna vahvaa tukea hypoteesille työpaikkojen uudelleenallokaation vastasyklisyydestä. Virrat on laskettu koko yrityssektorille ja seitsemälle päätoimialalle. Palvelualoilla virtojen asteet ovat selvästi korkeammat kuin teollisuudessa, mutta niiden suhdannevaihtelu on melko samanlaista kaikilla toimialoilla. Aineston vaikutuksia tuloksiin tutkitaan laskemalla työpaikkavirrat myös yritysrekisterin toimipaikka-aineistosta ja teollisuustilastosta.

Minimum Wages and Youth Employment: Evidence from the Finnish Retail Trade Sector

“…The average weekly working time is around 30 hours. A significant fraction of the workers in the retail trade sector are students, which partly explains high turnover rates (Ilmakunnas and Maliranta 2003). Unfortunately, the data do not contain any indicators that would allow calculating their exact share.…”

Do job disamenities raise wages or ruin job satisfaction?

“…6 Ilmakunnas and Maliranta (2003) document that plant-level worker turnover is strongly procyclical in Finland.…”

Job Disamenities, Job Satisfaction, and On-the-job Search: Is There a Nexus?

“…Ilmakunnas and Maliranta (2003) report that the separation rate in the Finnish business sector varied between 17 and 28 per cent in the 1990s. These figures underestimate actual turnover, since they are based on comparisons of end-ofthe-year situations at the plant level.…”