Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä

Abstract

TiivistelmäPotilastietojärjestelmien toimivuus on terveydenhuollon ammattilaisten työn sujuvuuden kannalta tärkeää. Tutkimme fokusryhmähaastattelujen avulla ammattilaisten työprosesseja, tietojärjestelmien käyttökokemuksia ja stressaavuutta, sekä niiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Haastattelujen analyysi toteutettiin käyttäen sisällön analyysiä.Tekniset ongelmat kuten käyttökatkokset ja hitaus, moniin järjestelmiin vaadittava kirjautuminen ja monien järjes-telmien yhtäaikaiskäyttö aiheuttivat terveydenhuollon ammattilaisille stressiä. Organisaatioiden välistä yhteistyötä hidasti sähköisen potilastiedon puuttuminen. Puutteelliset lääkitysmerkinnät aiheuttivat stressiä työntekijöille sekä huolen potilasturvallisuudesta. Potilastiedon kirjaamiseen ei aina tuntunut riittävän aikaa, jolloin yritettiin kirjata lyhyesti tai työvuoron päätteeksi. Työn keskeytysten ja eri näkymien välillä hyppelyn koettiin häiritsevän kirjaamista. Ohjelmien välisiä toiminnallisuuksia toivottiin lisää, jotta kirjaamiseen käytetty aika vähenisi ja kertakirjaaminen riittäisi.Kokonaisuudessaan tietojärjestelmiä ja niihin kirjaamista ei kuitenkaan pidetty työn suurimpana stressitekijänä, vaan potilastyöstä tai ajoittaisesta työryppäästä aiheutuva rasitus oli monen työntekijän kohdalla ensisijaista. Erääksi työhyvinvoinnin parantamismahdollisuudeksi nimettiin koulutus, joka antaisi valmiuksia muuttuvaan digityöhön. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat, että palautteen antamisen mahdollisuudet tietojärjestelmistä olivat vähäiset.Työn sujuvuuden (tehokkuuden ja laadun) ja alan houkuttelevuuden kannalta olisi keskeistä, että terveydenhuollon työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehdittaisiin poistamalla tunnistettuja stressitekijöitä: parantamalla tietojärjestelmien vakautta, kehittämällä kertakirjautumista sekä tiedonhaun ja kirjaamisen käytettävyyttä, tarjoamalla kirjaamiseen rauhallinen työympäristö ja parantamalla luotettavan, kattavan ja ajantasaisen tiedon saatavuutta muista organisaatioista. Ammattilaisten antaman palautteen tulisi näkyä järjestelmien kehittämisessä, ja järjestel-mien käyttötaitoa ja digityötapoja pitäisi kehittää organisaatioissa systemaattisesti. Jatkotutkimuksissa on tarpeen seurata terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia organisaatioiden välisen tiedonkulun kehittymisestä.

Sairaanhoitajien valmiudet tiedonhallintaan sekä kokemukset potilas- ja asiakastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin

“…Kyselylomake [32] laadittiin käyttäen vuonna 2017 toteutettua kyselyä, jonka taustat ja muodostaminen on kuvattu edellisen vastaavan tutkimuksen eli STePS 2.0hankkeen julkaisuissa [25,[33][34][35][36]. THL:n ja Itä-Suomen yliopiston sosiaali-ja terveysjohtamisen laitoksen Steps 3.0 -hankkeen edustajat osallistuivat lomakkeen kysymysten ja väittämien muotoilemiseen huomioiden niiden sisällön ja ymmärrettävyyden sairaanhoitajan työn näkökulmasta.…”

Vahvan tunnistautumisen käyttömahdollisuus digitaalisiin palveluihin ei ole itsestäänselvyys kaikissa väestöryhmissä Suomessa

“…[27] Ei ole itsestään selvää, että sähköisiä palveluja tarjoava organisaatio tutkii, mitkä edellytykset asiakkailla on tällaisten palvelujen käyttöön ja että se järjestäisi palvelujen käytön opetteluun tukea [4,5,[27][28][29]. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tunnistaneet myös maksuhäiriöiden muodostavan ongelman pankkitunnisteiden saamisessa ja osaltaan vaikeuttavan sähköisten terveyspalveluiden käyttöä [30]. Organisaatioiden olisikin tarpeen luoda suunnitelma siitä, missä ja miten tarjota digitaalisten palveluiden käyttäjille tukea ja ohjattuja ympäristöjä, joissa on tarvittava välineistö ja ohjaajia palveluiden käyttöön.…”

“…Eritoten terveydenhuollossa ei riitä, että organisaatiossa otetaan käyttöön digitaalisia palveluita [31], vaan niiden rinnalle tarvitaan digitaalisten palveluiden käytön ohjausta asiakkaan tarpeen ja toimintaympäristön mukaisesti. Digitaalisten palveluiden käyttöön opastaminen on verrattain uutta ja sen sovittaminen terveydenhuollon ammattilaisten työnkuvaan edellyttää johdon suostumuksen ja työssäoppimista tukevien koulutusrakenteiden varmistamista [30,32].…”

Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut työterveyshuollossa - ammattilaisten näkökulma

“…Ammattilaisten omaan työhön liittyvinä kielteisinä kokemuksina kuvattiin jo aiemmissa tutkimuksissa [57] esiin tulleita ongelmia teknologian käytössä sekä riittä-mätön resursointi ammattilaisten teknologiavalmiuksien ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Ammattilaiset kantoivat huolta tietojärjestelmien tietosuojan riittävyydestä sekä asiakkaiden osaamisesta tietosuojakysymyksissä.…”