Tukityöllistäminen interventiona ja sen vaikutus perusterveydenhuollon palvelujen käyttöön

Abstract

Pitkittynyt työttömyys voidaan katkaista lyhytkestoisella tukityöllistämisellä, jolla voi olla vaikutusta työttömien hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn. Työllistäminen voi vaikuttaa myös perusterveydenhuollon avopalvelujen käyttöön esimerkiksi tuomalla näkyväksi piilevää palvelutarvetta. Artikkelissa tutkitaan harvaan asutun kunnan tukityöllistämistoimenpiteisiin osallistuneiden ja työllistämisen ulkopuolelle jääneiden perusterveydenhuollon avopalvelujen käyttöä viiden vuoden aikana (2 vuotta ennen ja jälkeen interventiovuoden). Tutkimusjoukkona olivat yli 500 päivää työttömänä olleet. Yksilötason tiedot poimittiin rekistereistä kokonaisotantana (ikä: 17–63 vuotta, sukupuoli: 61 % miehiä, 39 % naisia, N = 152). Tiedot perustuivat kolmeen eri rekisteriin: Kelan työttömyysturvatiedot, Pudasjärven kaupungin työllistämispalvelujen asiakastiedot ja Oulunkaaren kuntayhtymän potilasrekisteri. Tutkimusjoukosta muodostettiin kaksi pseudonymisoitua ryhmää: interventioryhmä eli tukityöllistetyt (n = 67) ja vertailuryhmä (n = 85). Aineisto analysoitiin kvantiiliregressiolla. Tulosten mukaan interventio- ja vertailuryhmien terveyspalveluiden käytössä oli eroja ja palvelujen käyttö jakautui epätasaisesti molemmissa tutkimusryhmissä. Interventioryhmässä käynnit lisääntyivät intervention jälkeisen vuoden loppuun asti, mutta vähenivät sitä seuraavana vuonna 2016. Vertailuryhmän käynnit lisääntyivät koko seuranta-ajan vuoteen 2016 saakka. Palvelujen käyttö ei jakaantunut tasaisesti, vaan 17 prosenttia käytti puolet kaikista palveluista. Paljon palveluja käyttäneiden osuudet erosivat interventio- ja vertailuryhmän välillä. Interventioryhmässä paljon palveluja käyttäneiden palvelujen käyttö oli tilastollisesti merkitsevästi matalampaa kuin vertailuryhmässä (p=0,000–0,002). Pitkäaikaistyöttömille kohdennetun tuen ja työllistämistoimenpiteiden arvioinnin näkökulmasta tietoa perusterveydenhuollon avopalveluiden käytöstä tarvitaan. Relevanttia rekisteritietoa on harvoin käytössä.

Use of outpatient healthcare services before and after the onset of unemployment: A register-based propensity score matched study from Finland

“…In addition, the above-mentioned effect of not needing sickness absence certificates during unemployment may explain part of this result. Among the long-term unemployed, the health services have been found to be inadequate [ 12 ] and their use polarised: Some use services frequently, others do not use them at all [ 15 – 16 ]. Overall, the unemployed have a higher risk for unmet healthcare needs [ 29 , 30 ] compared to the employed.…”

“…Some studies have found that the unemployed use more healthcare services than the employed [9,10], while other studies have shown that the unemployed use less services [1,[11][12][13] or that the use of services is at a similar level [14] compared to employed persons. Furthermore, results concerning the associations with the duration of unemployment have been conflicting [12,15,16]. Previous studies have mostly examined the associations of unemployment with the use of healthcare services.…”