What's the Point of an Index? or, Faking Photographs

Gunning, Tom

doi:10.1215/9780822391432-003

Cited by 53 publications

(20 citation statements)

References 51 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…The important thing is that the photograph's metonymical bond with the camera has not changed in the course of the recent digitisation of the photographic process. Digital photographs are still camera pictures with their indexical logic (Gunning 2004).…”

Section: The Photographic Cameramentioning

confidence: 99%

Aporetic Apparatus

Seppänen

Herkman

2016

Nordicom Review

View full text Add to dashboard Cite

In this article, we examine the epistemology of the camera today. In order to answer this question, we concentrate on three social and technological forms: the camera obscura, the photographic camera, and the digital camera.On the one hand, the camera extends our human sensibilities and helps us to obtain knowledge of the world. On the other hand, it works as a device for delusion, bodily vision and spectacle. Historically, these two functions are meshed together in complicated ways and this establishes the paradoxical epistemology of the camera.We argue that, even if contemporary debates about the truthfulness of the photographic image have persistently been tied to the digitisation of the photographic process, the very origin of these debates actually lies in the camera itself and its contradictory epistemology. The camera has worked, and still works, as an apparatus that relentlessly produces irresolvable ambiguity, aporia, between true knowledge and illusory vision.

show abstract

Section: The Photographic Cameramentioning

confidence: 99%

Aporetic Apparatus

Seppänen

Herkman

2016

Nordicom Review

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…Photographs resemble the objects photographed and, moreover, photographs are caused by the radiated light from the object, which creates the physical connection. However, the notion of photographic indexicality has been highly debated, especially after digitalization (Cubby 2010;Doane 2008;Gunning 2004;Lister 2007). Furthermore, Åker (2012) argues that it is important to separate photographs from photography's indexical status as facts in journalism.…”

Section: Photojournalists and Professionalismmentioning

confidence: 99%

Rethinking Photojournalism: The Changing Work Practices and Professionalism of Photojournalists in the Digital Age

Mäenpää

2014

Nordicom Review

View full text Add to dashboard Cite

Public service, ethics, objectivity, autonomy and immediacy are still often considered the core values of professional journalism. However, photojournalistic work has confronted historic changes since the advent of digitalization in the late 1980s. Professional photojournalists have been caught manipulating news images, video production has become a major part of news photographers' work, and newspapers freely publish photographs and videos taken by the general public.The present article examines how news photographers negotiate these changes in photojournalistic work practices, and how they define their professional ambitions in the digital age. Photojournalists' articulations of professionalism are approached in relation to three digital innovations in photojournalism: digital photo editing, video production and user-generated images in newspapers. The empirical data consist of an online survey of and interviews with photojournalists in Finland. In the final analysis, it is suggested that the core ideals of photojournalism have to be renegotiated, because the work environment has changed drastically.

show abstract

“…Muun muassa Gunning (2004) toteaa, että samoin kuin filmikuvauksessa myös digitaalinen valonsäteiden koodaaminen numeeriseksi dataksi määräytyy indeksisesti kameran ulkopuolisten objektien perusteella. Jaan Gunningin ajatuksen ja tulkitsen sitä niin, että digitaalista valokuvaa voidaan edelleen pitää indeksisenä ainakin siinä mielessä, että ilman esittämäänsä kohdetta valokuvaa ei olisi olemassa.…”

Section: Kuvajournalismin Objektiivisuuden Erityispiirteitäunclassified

Uutisvalokuvan paradoksi

Mäenpää¹

2012

m&v

View full text Add to dashboard Cite

Journalismin objektiivisuuden ideaali on tullut uudelleen ajankohtaiseksi erityisesti kuvajournalismin kontekstissa digitalisoitumisen jälkeen. Valokuvan suhde sen esittämään todellisuuteen nousee toistuvasti esiin esimerkiksi sanomalehtien digitaalisesta kuvankäsittelystä puhuttaessa. Toisaalta kysymys on puhuttanut valokuvatutkijoita kautta historian, ja siinä mielessä keskustelu kuvan totuudenmukaisuudesta asettuu osaksi historiallista jatkumoa. Tässä artikkelissa pyrin avaamaan objektiivisuuden käsitettä journalismissa, kuvajournalismissa ja laajemmin visuaalisen kulttuurin tutkimuksessa. Etsin vastauksia kysymykseen uutisvalokuvan paradoksista eli siitä millä tavoin sekä luonto että kulttuuri on nähty osana valokuvaa. Toinen tutkimuskysymys, joka liittyy olennaisesti ensimmäiseen, koskee sitä, mistä valokuvaan kohdistuva objektiivisuuden vaatimus juontaa juurensa. Näihin kysymyksiin haen vastauksia kolmesta suunnasta: journalismintutkimuksessa erityisesti 1970–80-luvuilla käydystä objektiivisuuskeskustelusta, toiseksi valokuvatutkimukseen liittyvästä indeksisyyskeskustelusta ja kolmanneksi tieteellisen objektiivisuus-käsitteen historiasta.

show abstract

What's the Point of an Index? or, Faking Photographs

Cited by 53 publications

References 51 publications

Aporetic Apparatus

Aporetic Apparatus

Rethinking Photojournalism: The Changing Work Practices and Professionalism of Photojournalists in the Digital Age

Uutisvalokuvan paradoksi

Contact Info

Product

Resources

About