Work-Related Knee Injuries Treated in US Emergency Departments

Chen, Zhiqiang; Chakrabarty, Sangita; Levine, Robert S.; Aliyu, Muktar H.; D, Tan; Jackson, Larry L.

doi:10.1097/jom.0b013e31829b27bf

Cited by 9 publications

(4 citation statements)

References 47 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Koska ESAW -luokittelussa ei keskitetysti kerätä tietoa työtapaturman aiheuttamien vammojen hoidosta [3], tietoa Suomessa tai Euroopassa tapahtuneiden työtapaturmien hoidosta ei ole laajamittaisesti saatavilla. Myöskään Yhdysvalloissa ei kerätä keskitetysti tietoa työtapaturman aiheuttamien vammojen hoidosta [7], eikä aiheesta ole kirjoittajien tietämyksen mukaan julkaistu tieteellisiä artikkeleita. Suomessa vuonna 2014 sattuneiden työtapaturmien määrän [2] ja tapaturmien aiheuttamien sairaalahoitojaksojen eli sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla tai päiväkirurgisessa hoidossa hoidettujen potilaiden määrästä [8] voidaan päätellä, että noin 4 % kaikista työtapaturmista aiheuttaa sairaalahoitojaksoja.…”

Section: 32018unclassified

Työtapaturmaisten olka- ja polvivammojen hoitotoimenpiteet ja -kustannukset sekä hoidon ja sairauslomien kesto vakuutusyhtiön rekisteriaineistoon perustuen

Pietilä¹,

Tolonen²,

Helander³

2018

FinJeHeW

View full text Add to dashboard Cite

Polven ja olan alueen vammat ovat tyypillisiä työtapaturmavammoja ja aiheuttavat merkittävän osan työtapaturmavammojen hoitokustannuksista. Tutkimusaineistona käytettiin suomalaisen vakuutusyhtiön keräämää rekisteriaineistoa korvattujen työtapaturmavammojenhoidosta yksityisissä lääkärikeskuksissa vuosilta 2010-2015. Yhteensä 555 (miehiä: 57 %, ikä: 40,9±11,8 vuotta) ICD-10-tautiluokituksen pääluokkaan S83 kuuluvaa polven ja 377 (miehiä: 56 %, ikä: 42,4±12,1 vuotta) pääluokkaan S43 tai S46 kuuluvaa olan alueen vammaa tarkasteltiin tehtyjen hoitotoimenpiteiden, hoitokustannusten, hoidon keston sekä sairauslomien pituuksien suhteen. Lisäksi leikattujen ja/tai kuntoutettujen potilaiden osalta tarkasteltiin suomalaisten hoitosuositusten toteutumista ensisijaisen hoitomuodon sekä leikkausajankohdan suhteen. Polven ja olan alueen vammoista kaksi kolmasosaa aiheutui työpaikkatapaturmissa henkilön kaatuessa, pudotessa tai fyysisesti kuormittuessa ja loput työmatkatapaturmissa jalankulkijan tai pyöräilijän kaatuessa, liukastuessa tai kompastuessa. Suurin osa vammoista oli lieviä: 84 % potilaista hoidettiin tavanomaisilla lääkärinvastaanottokäynneillä ja 54 %:lla potilaista sairausloma oli korkeintaan viikon. Vain 16 % potilaista hoidettiin kuntouttamalla ja/tai leikkauksella, mutta nämä hoidot aiheuttivat 61 % kaikista hoitokustannuksista ja puolilla (51 %) näistä potilaista sairausloma kesti yli 3 kuukautta. Toteutuneessa hoidossa fysioterapeuttista kuntoutusta annettiin ennen leikkaushoitoa neljäsosalle polven ja kolmasosalle olan alueen vammoista. Hoitosuositusten mukaiset leikkausajankohdat toteutuivat aineistossa, kun leikkausajankohdan suositus oli yli 2 kuukautta vammautumisesta. Esimerkiksi 80 % kiertäjäkalvosinvammoista leikattiin hoitosuositusten mukaisesti noin 4 kuukauden kuluessa vammautumisesta, mutta nivelkierukkavammoista vain 5 % leikattiin hoitosuositusten mukaisesti 1-2 viikon kuluessa vammautumisesta. Työtapaturmista aiheutuu vain vähän vakavia polven ja olan alueen vammoja, mutta niiden hoitoon keskittyminen on tärkeää, koska ne aiheuttavat sekä suuria kustannuksia että pitkiä sairauslomia. Ylimääräisten hoitokustannusten ja sairauslomapäivien ehkäisy työtapaturmavammoissa vaatii toisaalta lääketieteellisesti oikeita ja varhaisia diagnooseja sekä optimaalisia hoitokäytäntöjä, mutta myös joustavia ja tapauskohtaisia toimia vakuutusyhtiöltä.

show abstract

Section: 32018unclassified

Työtapaturmaisten olka- ja polvivammojen hoitotoimenpiteet ja -kustannukset sekä hoidon ja sairauslomien kesto vakuutusyhtiön rekisteriaineistoon perustuen

Pietilä¹,

Tolonen²,

Helander³

2018

FinJeHeW

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…As examples, a large retrospective cohort study of 12,452 lower limb injuries suffered by police officers found that the knee was the most common site of injury (31% of all lower limb injuries) (Lyons et al, 2021) whilst in general duties officers in particular, the knee was been identified as the leading site of injury overall (Orr et al, 2023). Of concern, research suggests that, together with firefighters, police officers have more days away from work following a knee injury than other US government workers (Chen et al, 2013). Thus, not only are knee injuries common but they have a notable impact on police officers and their agencies.…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Isokinetic profiles of hamstring and quadriceps muscles in the police special force operators

Kukrić,

Zlojutro,

Orr

et al. 2024

Monten. J. Sports Sci. Med.

View full text Add to dashboard Cite

Knee injuries are of concern to police. The aims of this study were to determine initial reference values for isokinetic knee extension and flexion in police special force operators to explore the conventional hamstring contraction (Hcon) quadriceps contraction (Qcon) ratio, and to determine the limb symmetry index of the quadriceps and hamstring muscles. Absolute and relative isokinetic torque of quadriceps and hamstrings were assessed in 10 police special force operators using an isokinetic dynamometer Con-Trex. Subjects performed maximal knee extension and flexion at a contraction velocity of 60°/s at 90° of knee flexion. Means, standard deviations, 95% confidence interval values, and effect sizes were calculated. A paired samples t-test was used to test the between-leg differences in absolute and relative torques of quadriceps and hamstring muscles and to test the between-leg difference in Hcon/Qcon ratios as well as strength asymmetries of quadriceps and hamstrings. Descriptive statistics revealed torque values similar to athletes, and paired sample t-tests showed no significant between-leg differences in torque values at a group level. Small effect sizes were observed between legs in both the absolute and relative peak torque of the hamstring muscles. While, on a group level, no Hcon/Qcon ratio disparity between legs or asymmetries were observed, individual results indicated a trend towards greater dispersion for the dominant leg and some individual results indicated an increased asymmetry in isometric strength of hamstrings. The study provides normative data for this unique police population and highlights the need for relative strength work in this population.

show abstract

“…Approximately 80% of individuals employed in agriculture experience a musculoskeletal disorder at some point in their careers [1]. The demand for heavy physical work in agriculture is similar to the requirements of sports and recreational activities [2]. In both instances, the functional effort is mainly associated with jumping and twisting movements.…”

Section: Introduction and Objectivementioning

confidence: 99%

Prospective assessment of functional and clinical results of surgical patellar stabilization in rural and urban populations. Equal chance to success?

Walawski,

Sygacz,

Jarocka

et al. 2024

Ann Agric Environ Med.

View full text Add to dashboard Cite

Introduction andObjective. Patella dislocation represents 3.3% of all knee injuries often leading to persistent instability. Medial patello-femoral ligament(MPFL) reconstruction is the standard method of treatment in the patellar instability. Rehabilitation after MPFL-R is a long and demanding procedure. The hypothesis presented reflects the idea that despite relatively good access to hospital care and surgical options, the post-operative rehabilitation care system is still inferior in rural areas versus the one offered in major cities and towns. Materials and method. Between January 2015 -January 2018, 47 patients met the study inclusion criteria, diagnosed and operated on due to patellar instability. 8 patients were lost for full follow-up. Finally, 39 patients were included, divided into two groups -group A (19 from cities), group B (20 from rural area). Prospective KOOS and Kujala scales assessments were conducted: preoperative, 6 and 12 months after surgery. Knee isokinetic muscle strength was measured at 3 stages; prior to surgery, 6 and 12 months after reconstruction. Results. All patients showed significant improvement measured in the KOOS and Kujala scales after the procedure, compared to the pre-operational results. Despite equal clinical improvement, patients from Group A(city) achieved better functional outcomes as presented in the results of knee extensor functional tests using a Biodex dynamometer. Conclusions. Rehabilitation after MPFL reconstruction improves muscle strength and clinical outcome. Patients from rural areas had inferior functional results in comparison to the patients from major cities, even 12 months after surgical patella stabilization. Despite the development of roads and transport according to the EU cohesion policy, there are still differences in rehabilitation results between rural and city areas.

show abstract

Work-Related Knee Injuries Treated in US Emergency Departments

Cited by 9 publications

References 47 publications

Työtapaturmaisten olka- ja polvivammojen hoitotoimenpiteet ja -kustannukset sekä hoidon ja sairauslomien kesto vakuutusyhtiön rekisteriaineistoon perustuen

Työtapaturmaisten olka- ja polvivammojen hoitotoimenpiteet ja -kustannukset sekä hoidon ja sairauslomien kesto vakuutusyhtiön rekisteriaineistoon perustuen

Isokinetic profiles of hamstring and quadriceps muscles in the police special force operators

Prospective assessment of functional and clinical results of surgical patellar stabilization in rural and urban populations. Equal chance to success?

Contact Info

Product

Resources

About