Yhdentyminen vai pirstoutuminen?

Abstract

Kasvavaa suosiota nauttiva moderni rahateoria (Modern Monetary Theory, MMT) on eurooppalaisessa keskustelussa toistaiseksi herättänyt innostusta enimmäkseen yhteisvaluutta euron ja Euroopan unionin ”liittovaltiokehityksen” vastustajissa. MMT:n pohjalta esitetty talouskurikritiikki on ollut voittopuolisesti euroskeptistä laatua. Tämä puheenvuoro esittää, että MMT:n talousteoreettisten näkökohtien valossa tämä on itse asiassa hyvinkin nurinkurista – teoria tarjoaa erinomaisia perusteita nimenomaan eurooppalaisen elvytyksen ja syvän talouspoliittisen yhdentymisen puolesta. Yleisemminkin MMT:n opetukset soveltuvat kansallisvaltioita suoremmin valtioiden välisiin fiskaaliunioneihin, joissa kulutus- ja verotuspäätökset tehdään koordinoidusti. Puheenvuoro pohjautuu Konsta Kotilaisen Global Society -lehdessä maaliskuussa 2021 julkaistuun artikkeliin modernin rahateorian kosmopolitanistisesta tulkinnasta: https://doi.org/10.1080/13600826.2021.1898343

Helsingin lähestymistapa globaaliin poliittiseen talouteen

“…) Velkamarkkinoiden odotukset ja vaatimukset vaikuttavat ensisijaisesti niihin valtioihin, jotka velkaantuvat ulkomaisissa valuutoissa -joskin myös tämänkin yleistyksen pätevyys riippuu monista kontekstisidonnaisista tekijöistä. 14 On lisäksi perusteita argumentoida, että keskuspankkirahoitusta voisivat parhaiten hyödyntää erilaiset ylikansalliset instituutiot (Kotilainen 2021b;2021c;tulossa). Näistä sisällöllisistä esimerkeistä huolimatta on tärkeää korostaa, että Helsingin lähestymistapa ei ole vahvasti sitoutunut mihinkään tiettyyn teoriaan esimerkiksi rahasta, inflaatiosta tai julkistaloudesta.…”