Yksinäisyys afaattisten henkilöiden kokemana. Tarkastelukohteena yksinäisyyden koetut syyt ja yksinäisyyden lievittäminen

Tiilikainen, Elisa; Seppänen, Marjaana

doi:10.23990/sa.74421

Cited by 4 publications

(6 citation statements)

References 10 publications

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…These expressions of loneliness are both emotional and social; lack of opportunity for emotional connectedness and sharing, and lack of contact with larger numbers of people ( e.g. Weiss, 1973; Tiilikainen and Seppänen, 2017; Tiilikainen, 2019). When important others are engaged elsewhere and time spent together is felt to be insufficient, the experience of connectedness is reduced ( see Reis et al , 2019: 1635).…”

Section: Resultsmentioning

confidence: 99%

“…(Vaarama et al , 2010: 138–139). Further, neglect (Read and Suutama, 2008) in close relations and loneliness (Saarelainen, 2019; Tiilikainen, 2019; Saarelainen et al , 2020 ) are shown to arouse a sense of loss of meaning. The ill-being and isolation of older people is likely to lead to depression (Crewdson, 2016; Tiilikainen and Seppänen, 2016).…”

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

See 1 more Smart Citation

Relational aspects of meaning in life among older people – a group-interview gerontechnology study

2020

View full text Add to dashboard Cite

Earlier studies show that experiencing life as meaningful in old age promotes holistic wellbeing and health among older people. As more and more people are living with reduced capacities in their own homes, there is an urgent need to find new ways of promoting holistic wellbeing of the ageing population. Analysing data gathered from existential discussion groups on Service TV (STV), we show how strongly relationality and meaning in life are intertwined for older people. Our findings indicate that respect and support for the autonomy of older people is very important: in order to continue living at home, and prepare for a future with reduced capacities, they need family members for support. Autonomy of ageing becomes relational as choices and wishes are negotiated with family members. Relationships also contribute to loss of meaning. When older people felt that they were not close enough to their family, longed for friends of the same age, were bereaved or widowed, the relational gap caused a violation of meaning. In contrast, participation and activities with peers brought deep joy and connectedness to the lives of the participants. STV provided a new channel for participants to find and form meaningful relationships. Therefore, it is concluded that relationality can be supported by technological means of care.

show abstract

Section: Resultsmentioning

confidence: 99%

Section: Introductionmentioning

confidence: 99%

Relational aspects of meaning in life among older people – a group-interview gerontechnology study

2020

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…2021). Lisäksi tutkimuksissa on painottu nut läheisten suhteiden puuttuminen ja yksi näisyys tai sosiaaliseen syrjäytymiseen liitty vä pahoinvointi (Tiilikainen 2019;Topo ym. 2021).…”

Section: Johdantounclassified

Perhesuhteiden diskursiivinen rakentuminen gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden asiakirjoissa

Niemi,

Pietilä

2023

gerontologia

View full text Add to dashboard Cite

Perhe on suhdeverkosto, jolla on perustavanlaatuinen merkitys ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnille ja voimavaroille, mutta perhe-elämä sisältää myös varjopuolia. Vanhuspolitiikan nykyisten linjausten mukaan perheen odotetaan vastaavan yhä enemmän ikääntyneen ihmisen hoivan tarpeisiin, mikä voi osaltaan lisätä perhesuhteissa koettuja paineita tai ristiriitoja. Tässä artikkelissa kuvataan, miten gerontologisen sosiaalityön asiakkaita koskevissa asiakirjoissa (n=31) rakennetaan käsitystä ikääntyneiden perhesuhteista sekä niissä ilmenevistä hyvinvointia tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Aineistosta paikannettiin diskurssianalyysin keinoin kolme tulkintarepertuaaria, joissa perhesuhteita lähestyttiin ongelmien, familismin ja sidoksellisuuden näkökulmista. Perhesuhteet voivat vanhuuden vaiheessa sisältää haavoittavia tekijöitä perhesukupolvien välillä, vaikka ne samanaikaisesti sisältävät myös avun elementtejä. Läheissuhteet eivät kuitenkaan ole vain avun lähde, vaan ne liittyvät relationaalisiin tarpeisiin. Ikääntyneiden perhesuhteiden tuen tarpeisiin yhdistyy rakenteellisia tekijöitä, kuten palvelujärjestelmän haasteet vastata perheenjäsenten yhteenkietoutuviin palvelutarpeisiin. The discursive construction of family relations in the case files of gerontological social work clients Family life matters for older adults’ wellbeing. Consequently, dysfunctional family relationships may create a substantial threat to well-being in old age. The decreasing role of institutional care has increased pressures on family members to participate in the care for older people in Finland. This study analysed how the family life of older people is perceived and described in gerontological social work client case files (n=31). This discourse analytic study identified three interpretative repertoires that approached family relationships as a problem, resource, and relation. The findings indicate that family relationships in old age can contain factors that increase vulnerability, although they simultaneously include elements of help. Families of older people are often given meaning as a resource for the service system. However, close relationships are not only a source of help, but rather a part of relational needs. In the intertwined service needs of family members, structural factors and challenges in the service system are combined to provide adequate support.

show abstract

“…2010, 52-53. ) Myös yksinäisyys voi aiheuttaa syvän ja ahdistavan turvattomuuden kokemuksen (Tiilikainen & Seppänen 2018). Onkin huomionarvoista, ettei yksinäisyyttä käsitelty aineistossa asiakasturvallisuuden kysymyksenä, vaikka valtaosa yli 75-vuotiaista asuu kotonaan ja monet heistä yksin.…”

Section: Johtopäätöksetunclassified

Asiakasturvallisuus vanhuspalveluissa

Valokivi¹,

Hirvonen

2022

Janus

View full text Add to dashboard Cite

Artikkelissa analysoidaan asiakasturvallisuuden määrittymistä vanhuspalveluita koskevissa politiikka-asiakirjoissa. Asiakasturvallisuutta lähestytään kysymyksenä yhteiskunnallisesta sekä asiakassuhteissa toteutuvasta luottamuksesta. Artikkelissa kysytään, miten asiakasturvallisuus määrittyy asiakirjoissa ja mitä se tarkoittaa luottamuksen näkökulmasta. Tulosten mukaan asiakasturvallisuuden sisältö ja merkitys suhteessa potilasturvallisuuden käsitteeseen on vanhuspalveluissa vasta jäsentymässä. Asiakasturvallisuus määrittyy asiakirjoissa etenkin palveluiden tarjoajien vastuuna turvallisuuskulttuurin kehittämisestä sekä pyrkimyksenä ikääntyneiden asumisen ja asuinympäristön kehittämiseen teknologian keinoin. Näin pyritään ehkäisemään turvattomuuden kokemusta, jolla on palveluita kohtaan koettua luottamusta heikentävä vaikutus. Tulosten pohjalta esitetään, että koetun turvattomuuden näkökulmasta huomiota tulisi nykyistä enemmän kiinnittää asiakassuhteiden pysyvyyteen luottamuksen vahvistamiseksi, etenkin kotona asuvien osalta.

show abstract

Yksinäisyys afaattisten henkilöiden kokemana. Tarkastelukohteena yksinäisyyden koetut syyt ja yksinäisyyden lievittäminen

Cited by 4 publications

References 10 publications

Relational aspects of meaning in life among older people – a group-interview gerontechnology study

Relational aspects of meaning in life among older people – a group-interview gerontechnology study

Perhesuhteiden diskursiivinen rakentuminen gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden asiakirjoissa

Asiakasturvallisuus vanhuspalveluissa

Contact Info

Product

Resources

About