No abstract

Current features and characteristics of agricultureAgriculture is an old and traditional occupational sector that utilizes natural resources. The rural environment is sometimes characterized as a peaceful living environment. Today, the operational environment of farm entrepreneurs also includes economic and political decisions. The circumstances of farm enterprises can perhaps be explained by the historical background of society. On a farm, technological equipment and development, buildings and social relationships with other workers are also part of the farm entrepreneur's everyday life. The operational environment of farmers with these diverse features may affect their well-being. Here, we briefly describe the current situation faced by farmers in this first section, since it enables an understanding of stress and stressors among this occupational group.

The results indicate that the family, working with cattle, healthy farm animals, a reasonable workload, and a sustainable farm economy have the capacity to create positive impacts on well-being among dairy farmers. Well-being on farms is a part of sustainable food production.

Hyvinvoiva eläinten hoitaja on motivoitunut työstään ja jaksaa huolehtia paitsi omasta, myös eläintenhyvinvoinnista. Aiemmat maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työkykyä koskevat tutkimustuloksetovat kuitenkin olleet huolestuttavia. Samaan aikaan yleisessä keskustelussa on alettu pohtia elintarviketuotannonvastuullisuutta ja eettisyyttä sekä tuotantoeläinten hyvinvointia. Maa- ja metsätalousministeriöonkin vuonna 2006 laatinut tuotantoeläinten hyvinvointistrategian.Vuonna 2009 käynnistynyt tutkimushanke Maitotilan Hyvä Vointi eli ”Maidontuottajien työhyvinvointikeinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittäjien jaksamisen tukeminen muutoksessa” pureutuuongelmaan, miten rakennemuutoksen keskellä löydetään keinoja maatilayrittäjien jaksamisenparantamiseksi ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.Hankkeessa selvitetään maatilayrittäjän toimintaympäristöä, jaksamista, voimavaratekijöitä sekähoitajan ja eläinten hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös, millaisia muutoksiarakennemuutos on tuonut tullessaan maatiloille, onko nykyinen työympäristö tarkoituksenmukainen,ja miten uusi teknologia vaikuttaa työhön ja työolosuhteisiin. Hankkeen lopuksi toteutetaankehittämisosa, jossa saatujen tulosten pohjalta etsitään keinoja nykytilanteen parantamiseksi.Käytännön toimina tutkimuksessa laaditaan maatilan toimintaympäristöselvitys ja toteutetaanlomakekysely maidontuottajille. Lisäksi tehdään laadullinen tutkimus 20:llä tuotantoaan laajentaneellamaitotilalla, jotka sijaitsevat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tilakäynneillä havainnoidaantyötä sekä haastatellaan ja selvitetään eläinten olosuhteita ja hyvinvointia. Kehittämisohjelmassa järjestetääntyöpajat, joissa työstetään kokeellisessa osassa saatuja tuloksia. Lisäksi järjestetään maatalousyrittäjilleyhteisiä valmennustilaisuuksia, joissa paneudutaan hankkeen keskeisiin teemoihin kutenmuutoksen hallintaan, sidosryhmäsuhteisiin ja eläinten hyvinvointiin.Hankkeen toteuttajina ovat MTT eli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Joensuun yliopisto,Työterveyslaitos ja Novetos Oy sekä vastuutahona Helsingin yliopiston agroteknologian laitos.Hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö (Makera), Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela jaMTT. Hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka.

Tutkimushankkeessa Maitotilan Hyvä Vointi eli ”Maidontuottajien työhyvinvointi keinona edistää eläinten hyvinvointia ja yrittäjien jaksamisen tukeminen muutoksessa” selvitettiin vuosina 2009-2011, miten maitotiloilla jaksetaan. Hankkeen toteuttivat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Työterveyslaitos ja Novetos Oy sekä rahoittivat MMM (Makera), Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela ja MTT. Vuoden 2010 keväällä toteutettuun postikyselyyn saatiin vastaukset 265 maidontuottajalta. Kysely lähetettiin maaseutuelinkeinohallinnon rekisteristä satunnaisesti poimituille maitotiloille (n= 400) ja analyysikelpoisia lomakkeita saatiin 47 %:lta otoksen maitotiloista. Keskimäärin merkittävimmiksi voimavaratekijöiksi arvioitiin ”Lapsi tai lapset”, ”Oma perhe”, ”Eläinten terveys” ja ”Oma puoliso tai kumppani”. Maidontuottajien voimavarojen keskeisimmät lähteet ovat siis omassa lähipiirissä, mukaan lukien navetan terveet hoidokit. Keskimäärin vähiten merkittäviksi voimavaratekijöiksi jäivät ”Luottamustehtävät”, ”Uskonto” ja ”Viljelijöiden vertaistuki”. Kuormitustekijöistä merkityksellisimmiksi arvioitiin ”EU:n maatalouspolitiikka”, ”Viljelijöiden kohtelu yhteiskunnassa ja mediassa” ja ”Maatalousalan tulevaisuus”. Vastaajia keskimäärin vähiten kuormittaviksi tekijöiksi jäivät ”Oma tai muun henkilön alkoholin tai päihteiden käyttö”, ”Kumppani puuttuu” sekä ”Suhteet vanhempiin tai appivanhempiin”. Kyselyyn sisältyi työuupumuksen arviointimittari. Vastaajista miltei puolella (46 %:lla) ei ollut lainkaan työuupumusta, samoin miltei puolella (45 %:lla) oli lievää työuupumusta ja 9 % vastaajista poti vakavaa työuupumusta. Kun tuloksia verrataan Jari Hakasen (2005) 44-57 -vuotiaista suomalaisista (n = 532) esittämiin tuloksiin, havaitaan, että maidontuottajat olivat tilastollisesti merkitsevästi useammin uupuneen väsyneitä ja kyynisiä kuin vertailuaineiston vastaajat keskimäärin. Ammatilliseen itsetuntoon liittyvien vastausten osalta aineistot eivät eroa toisistaan. Kahden tutkimuksen otokset kuitenkin erosivat toisistaan ainakin ikä- ja sukupuolirakenteeltaan. Työn imu -mittarin tuloksia verrattiin Hakasen (2009) esittämään suomalaisista työntekijöistä (n = 16 335) koostuvaan aineistoon. Vastaajien keskimääräiset lukuarvot eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi kahdessa aineistossa. Kun tarkasteltiin erikseen työn imun kolmea ulottovuutta, lypsykarjatilallisten havaittiin kokevan tilastollisesti merkitsevästi enemmän työhön uppoutumista ja sille omistautumista kuin suomalaisista työntekijöistä koostuvassa verranneaineistossa. Vertailussa on jälleen otettava huomioon, että otokset erosivat toisistaan. Tulokset kertovat maidontuottajien positiivisesta työhön uppoutumisesta ja työlle omistautumisesta. Kuitenkin yli puolet (54 %) vastaajista poti jonkinasteista työuupumusta. Työuupumuksen mittari osoitti, että joka kymmenes (9 %) kyselyyn vastannut maidontuottaja sijoittui ryhmään ”vakava työuupuminen”.