Tarkastelemme tutkimuksessamme rakennetun ympäristön lukutaitoa osana turvallisuuskasvatusta, ja erityinen huomiomme on turvallisuusopasteissa. Aineistonamme ovat kuvatietokirjaluonnokset, joihin luokanopettajaopiskelijat valokuvasivat turvallisuusopasteita kirjastossa ja sen lähiympäristössä ja kirjoittivat kuvatekstit. Kuvatietokirjaluonnokset tuli kohdistaa perusopetuksen 5.–6.-luokkalaisille. Analysoimme kirjoissa esillä olevaa rakennetun ympäristön lukutaitoa: kirjoissa tuli esiin monipuolinen kuva lukutaidosta, johon oppilaita tulee turvallisuuskasvatuksessa ohjata. Turvallisuusopasteissa oli vaihtelua muodossa (esim. kilvet, teippaukset ja esineet), aiheessa (esim. paloturvallisuus ja hätäpoistuminen) ja informaatiossa (esim. ohjeet ja varoitukset). Tarkastelimme kuvatietokirjaluonnoksista myös tapaa, miten rakennetun ympäristön lukutaitoa välitettiin oppilaille. Tutkimme kuvatekstien puhetoimintoja, joita olivat esimerkiksi neuvot, kysymykset ja toteamukset; kuvatekstien variaatio toi esille monia oppilasta puhuttelevia ja turvallisuuskasvatusta edistäviä tapoja välittää rakennetun ympäristön lukutaitoa. Tutkimuksemme tukee osaltaan opettajankoulutuksen ja perusopetuksen turvallisuusosaamisen kehittämistä   Class teacher students´ non-fiction picture book drafts of safety guides. Built environment literacy as part of safety education Abstract This study discusses the literacy of a built environment as a part of safety education. Particular attention is paid to safety guides. Our data consists of the draft non-fiction picture books compiled by class teacher students. The task was to photograph safety guides in the library and its surroundings and write captions. The books had to be targeted at 5th-6th grade primary school pupils. We analyzed the literacy of a built environment displayed in the books: the books provided a diverse view of the literacy in which the pupils are being instructed in safety education. The safety guides varied in the topics (e.g., plates, tapes, and items), in the subjects (e.g., fire safety and emergency exit), and the information (e.g., instructions and warnings). In addition, we researched the way the literacy of a built environment was conveyed to pupils. We analyzed the speech actions in the captions. They were, among others, advice, questions, and statements; the variety of the captions brought out many influential and conducive ways to safety education to convey the literacy of a built environment. Our research supports the development of safety competence in teacher education and in basic education. Keywords: Safety education, teacher education, environmental literacy, non-fiction picture books

Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä pedagogisia aistimisen mahdollisuuksia luokanopettajaopiskelijat näkevät autenttisessa suo-oppimisympäristössä ja mitä opetuksen tavoitteita he yhdistävät aistikokemusten tietoiseen tarkasteluun suoretken aikana. Opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä perusopetuksen vuosiluokkien 5.–6. opetusta. Aineisto kerättiin luokanopettajaopintoihin kuuluvan maastoretken aikana, jolloin opiskelijat vastasivat kirjalliseen verkkokyselyymme suon laidalla. Tutkimuksen aineistona on 254 ehdotusta aistimahdollisuuksista ja 44 erittelyä opetuksen tavoitteista tietoisen aistimisen tehtävissä. Opiskelijat viittaavat eniten tunto- ja kuuloaistiin, joiden lisäksi haju-, näkö- ja makuaistiin on useita viittauksia. Aineistossa aisteja kuvataan faktatiedon tuojina, ja aistittavaa löydetään sekä elollisesta että elottomasta luonnosta. Opiskelijat luettelevat aistitehtäviin sopivia opetuksen tavoitteita, joista erottuu oppilaan tieto-, taito- ja tunneosaamisen vahvistaminen. Opiskelijat myös kuvailevat, kuinka aistitehtävät ovat merkityksellisiä opettajalle opetuksen toteutuksessa. Tutkimus havainnollistaa, mitä pedagogisia aistimahdollisuuksia suo voi tarjota alakoulun opetuksessa, millainen aistimisen alusta se voi olla ja miten luokanopettajaopiskelijat ohjaisivat oppilaitaan tekemään aistihavaintoja osana kasvatusta ja ympäristöopin opetusta. Autenttisessa suo-oppimisympäristössä toteutettu tutkimus tarjoaa näkökulman aistimisen ja kehollisen oppimisen hyödyntämiseen ympäristöopissa ja myös luonnontieteissä ja ympäristökasvatuksessa laajemmin. Pedagogisten aistimahdollisuuksien luominen on tapa edistää oppilaiden myönteistä luontosuhdetta ja ympäristöherkkyyttä sekä vahvistaa ymmärrystä luonnon arvosta ja kestävästä tulevaisuudesta.   Sensing in the swamp – primary school teacher students’ suggestions about pedagogical sensory possibilities in the swamp The study examines what pedagogical sensory possibilities primary school teacher students see in an authentic swamp learning environment and what objectives of teaching they associate with conscious observation of sensory experiences during a swamp excursion. The students were tasked with thinking about the teaching of the 5th and 6th grades of basic education. The data was collected during a field trip that is part of the primary school teacher studies. The students answered our written online questionnaire in the swamp. The data consists of 254 suggestions on sensory possibilities and 44 specifications on the teaching objectives in the tasks of conscious sensory. Students refer most often to the senses of touch and hearing, in addition to which there are several references to the senses of smell, sight and taste. The data depicts the senses as the bringers of factual knowledge, and objects able to sense are found in both animate and inanimate natures. Students list the objectives of teaching that are suitable for sensory tasks, from which stand out the strengthening of the pupil's knowledge, skills and emotional competence. Students also describe how sensory tasks are relevant to the teacher in the implementation of teaching. The study illustrates what pedagogical sensory opportunities a swamp can offer in primary school teaching, what kind of platform of sensory it can be, and how primary school teacher students would guide their pupils to make sensory perceptions as part of education and environmental education. Research carried out in an authentic swamp learning environment offers a perspective on the use of sensing and bodily learning in environmental studies and in natural sciences and environmental education more broadly too. Creating pedagogical sensory opportunities is a way to promote positive relations to nature and environmental sensitivity among pupils and to strengthen understanding about the value of nature and a sustainable future. Keywords: senses, relation to nature, environmental education, swamp Fulltext in Finnish.