Political parties are essential for the functioning of parliamentary democracy, yet parties have not received much attention in contemporary research on popular education. The aim of this article is to analyse the contemporary role of party-political education as a form of popular education in two labour movement parties in Sweden. The study is based on semi-structured interviews focusing on the reasoning behind the organisation of education in political parties. The interviews were conducted with ten interviewees who represented ABF (the Swedish workers' educational association), the Left Party, and the Social Democratic Party. The thematic analysis resulted in four categories of roles ascribed to education in political parties: ideological training, training skilled members and leaders, training for a social infrastructure, and training for internal positioning and distinction. The first two categories correspond to knowledgeoriented roles, while the two last represent relationship-oriented roles. Findings show that party-political popular education still plays a significant role in contemporary Sweden. The shrinking member base of political parties creates challenges when new members and prospective representatives cannot be expected to have as extensive popular movement experience as previous representatives. In this situation, study activities are, to some extent, attributed more significance than previously.

The aim of this article is to shed light on how the democratic ideal of institutionalised Nordic popular education is realised through an ethnographic field study in an English as a foreign language study circle. The study focuses on how participants express their citizenship when taking part in the study circle. Citizenship is viewed as a dynamic concept comprising the aspects of 'being' and 'acting' and constructed in and through social interaction. The study circle is arranged as a classroom practice: The study circle leader organises the activities, while the participants engage in exercises and attempt to learn correct usage. Through their participation, the participants take individual responsibility for what they see as their lack of sufficient knowledge of English. The participants describe their participation as a personal and voluntary investment in themselves. In light of the study, the individual stance is discussed as limiting possibilities for responsibility and thus expressions of citizenship.

Tässä artikkelissa tarkastellaan jäsenkoulutustoimintaa kolmessa suomalaisessa eduskuntapuolueessa: Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus ja Suomen sosiaalidemokraattinen puolue SDP. Teoria käytäntöarkkitehtuureista toimii artikkelin teoreettis-metodologisena viitekehyksenä, jonka avulla voidaan tarkastella käytäntöjä – eli yhteistä inhimillistä, vakiintuneisiin menettelytapoihin nojautuvaa, tarkoituksellista toimintaa – ja käytäntöjen taustalla vaikuttavia ennakkoehtoja. Artikkelin tutkimustehtävänä on tarkastella käytäntöarkkitehtuuriteorian avulla kolmen suomalaisen puolueen jäsenkoulutuskäytäntöjen tarkoituksia ja käytäntöjen taustalla vaikuttavia ennakkoehtoja. Artikkelin tutkimuskysymykset ovat: Mitkä ovat jäsenkoulutuksen pääasialliset tarkoitukset tutkituissa puolueissa? Millaiset ehdot mahdollistavat ja rajoittavat näihin tarkoituksiin liittyvien jäsenkoulutuskäytäntöjen muodostumisen? Tulosten valossa Keskustan jäsenkoulutuksen tarkoituksena on osaamisen tarjoaminen ”samanlaisena ja vaikuttavana” koko jäsenistölle, panostamalla koulutussuunnitteluun ja tukemalla ”poliittista pyrkyryyttä”. Kokoomuksen jäsenkoulutuksen tarkoituksena on tukea asiantuntijuutta ja jäsenten menestystä, missä varsinkin yksilöinti ja tehokkuus nähdään valtteina. SDP:n jäsenkoulutuksen tarkoituksena on jäsenistön ”osallistaminen” ja puolueen ”uudistaminen”, mihin pyritään koulutusten avoimuudella sekä paikallisten olosuhteiden ja historian tuntemuksen huomioimisella. Analyysin koottu tarkastelu osoittaa, että jäsenkoulutuksen tarkoitukset ja ennakkoehdot määrittyvät suhteessa kahteen kysymykseen: Ymmärretäänkö puolue itsessään poliittisena toimijana vai poliittisen toiminnan paikkana? Pyritäänkö koulutuksen välityksellä luomaan jäsenistöön hierarkkisia vai tasavertaisia suhteita?

Artikkelissa paneudutaan kansalaisuuteen ja siihen, miten se ilmenee kansalaisopiston kurssilla. Tutkimuskysymykseen, millä tavoin kansalaisuus ilmenee osallisuutena kansalaisopiston senioreiden puutyökurssilla, haetaan vastausta etnografisella tutkimusmenetelmällä. Etnografinen kenttätyö toteutettiin senioreiden puutyökurssilla yhden kevätlukukauden aikana. Kurssi oli harrastusperustainen ja omaehtoinen työyhteisö, jossa korostui tekemisen itseisarvo. Sen keskeiset kulttuuris-sosiaaliset erityispiirteet olivat huolenpito, avuliaisuus, avoimuus, toisten arvostus ja suvaitsevaisuus. Ne loivat vastavuoroisten kohtaamisten tiloja. Kurssin kulttuuris-toiminnalliset erityispiirteet, kuten ahkeruus, huolellisuus, esteettisyys, tarkkuus ja säästeliäisyys, puolestaan määrittivät sekä yhteisöllisyyden että toiminnallisuuden lähtökohdat ja reunaehdot. Puutyökurssi toimi osallistujille työelämän jatkumona ja elämänprojektin peruskivenä, ja osallistujat saivat etäisyyttä eläkeläisrutiineihin. Näin he myös saivat keinoja hallita joitakin haasteita. Puutyökurssin mahdollistamaa osallisuutta voi pitää vaihtoehtoisen elämänhallinnan tavoitteluna ja vapaan sivistystyön kansalaisuutta siten yhdenlaisena vaihto- ja omaehtoisena osallisuutena.

The purpose of this article is to contribute to the understanding of enactments of citizenship through participation in a study circle in philosophy. Citizenship is viewed as comprising acting and being in-and-through the study circle. This links citizenship to social contexts, actions and education. The study was conducted as an ethnographic field study over eight months. In total nine people, men and women of different ages, gathered once a month. The participants shared an ambition to form an open group for all interested in philosophy. Here, the ideals of freedom and voluntary participation led to both inclusion and exclusion.