Tässä tutkimuksessa tarkastelemme oppilaan osallisuutta alakoulun kehityskeskustelussa affektiivisten ja materiaalisten ulottuvuuksien näkökulmasta. Feministisessä, uusmaterialistisessa ja posthumanistisessa tutkimuksessa on viime aikoina haastettu kielellisiä ja tekstuaalisia tutkimusmenetelmiä kehittämällä uusia metodologisia välineitä muun muassa kasvatustapahtumien tutkimiseen. Hyödyntämällä affektin, urittuvan ja silenevän tilan sekä yhteismuotoutumisen käsitteitä keskitymme havainnoimaan, miten tilat lapsen osallisuudelle avautuvat ja sulkeutuvat kehityskeskustelussa. Aineiston tuottamisen välineenä hyödynnämme tutkimusta varten kehitettyä pedagogis-menetelmällistä KESY-kuvamateriaalia, jonka tavoitteena on lisätä oppilaan osallisuutta kehityskeskustelussa ja samalla mahdollistaa osallisuuden moninaisten tilojen näkyväksi tekeminen. Tutkimusaineisto perustuu alakoulun kehityskeskusteluissa koottuihin kenttämuistiinpanoihin, valokuviin ja videoihin, joista lähempään tarkasteluun on poimittu kolme tapaamista. Ehdotamme, että tilaa osallisuudelle silentävät myönteinen affektiivinen ilmapiiri, kuvakortit ja liikehtiminen sekä kosketus materiaalisiin objekteihin. Osallisuutta urittavat aikuisten kiireinen ohjailu, normatiiviset odotukset ja puhekeskeisyys sekä koulun joustamattomat rakenteet ja käytänteet.