No abstract

No abstract

No abstract

This study examines the importance of various intangible product quality dimensions as perceived by wood-trading retailer and wholesaler companies in Germany. Using perceived importance and perceived performance, the study first examines the dimensionality of intangible product quality and then compares Nordic wood product suppliers with suppliers from other major supply regions. Data was collected from 76 German companies during 2000-2001. Results indicate that intangible product quality can be described in three dimensions, "Behaviour and Image", "Serviceability and Environment", and "Reliability". Results also show that Nordic suppliers do not have a strong competitive position in Germany in terms of intangible product quality dimensions. Thus, Nordic suppliers could improve their competitive position by enhancing their service, logistics and other dimensions of the intangible product offering.

Vastaavatko suunnittelupalvelut puukaupan haasteisiin?Puukaupan toimintaympäristö S uomessa lähes joka viides asukas omistaa metsää joko suoraan tai yhteisomistustilojen osakkaana. Yksityisten ihmisten metsäomistus kattaakin yli puolet Suomen metsistä. Suomalaisessa perhemetsätaloudessa tilat siirtyvät usein perintönä sukupolvelta toiselle, ja samalla pirstoutuvat perinnönjaon yhteydessä. Suomalaisten yksityishenkilöiden omistamat metsätilat ovatkin tyypillisesti hyvin pieniä. Yli sadan hehtaarin tiloja on vajaa 18 000, mutta alle 20 hehtaarin tiloja yli 223 000.Yksityismetsien taloudellinen merkitys on suurempi kuin niiden osuus pinta-alasta, sillä 70-80 prosenttia metsäteollisuuden käyttämästä kotimaisesta puuraakaaineesta saadaan yksityismetsistä. Yksityismetsän-omistajalle puukauppa on erityislaatuinen kauppatapa monessakin suhteessa. Yleensä myyjä tuntee kaupattavan tuotteen ominaisuudet ja arvon ostajaa paremmin, mutta metsänomistajan myydessä puuta kenties kerran kymmenessä vuodessa tekee puuta ostava yritys satoja, jopa tuhansia kauppoja vuosittain. Tilakoon pienentyminen ja metsänomistajakunnan rakenteen muutos korostavat jatkossa entistä enemmän tätä epätasapainoa ja asettavat puun myyjän ja ostajan entistä eriarvoisempaan tilanteeseen.Metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymisessä ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole tapahtunut oleellisia muutoksia 1990-lukuun verrattuna. Metsänomistajista noin 60 prosenttia on myynyt puuta vuosien 2004-2008 välisenä aikana ja puukaupan koko myyntivuotta kohden on ollut keskimäärin reilu 500 m 3 . Osa metsänomistajakunnasta on kuitenkin hiljalleen vieraantunut metsäomaisuudestaan ja yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa ja/tai tilan sijaintikunnan ulkopuolella. Myös eläkeläisten ja naisten osuus omistajakunnassa on kasvanut. Näiden rakenteellisten tekijöiden on ennustettu heijastuvan puun myynteihin negatiivisesti, mutta toistaiseksi vaikutukset ovat olleet vähäisiä.Vaikka puuta on määrällisesti myyty kuten ennenkin, on puukaupassa havaittavissa selviä muutoksia. Metsänomistajien tietotaito on jossain määrin vä-henemässä omistajakunnan rakenteen muuttuessa. Tämä on havaittavissa muun muassa metsänhoito-yhdistysten valtakirjakauppojen sekä puun osta jien sopimusasiakkuuksien lisääntymisenä. Metsänomis-tajat eivät välttämättä ole enää selvillä kaikista puukauppaan liittyvistä asioista ja kokevat puukaupan vaikeaksi ilman ulkopuolista apua. Tämän vuoksi omatoimisuus puukaupan kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen ja valvontaan onkin vähenty-nyt. Esimerkiksi kaupungeissa asuvat metsänomis-tajat suosivat valtakirjakauppoja selvästi useammin kuin maaseudulla ja taajamissa asuvat metsänomis-tajat.Tässä artikkelissa tarkastellaan ensiksi metsän-omistajien näkemyksiä puukauppaan liittyvien