Akustinen äänenlaatuindeksi (AVQI) on objektiivinen, kuuteen eri akustiseen muuttujaan perustuva äänen arviointimenetelmä. Se käyttää analyysissaan vokaali- ja jatkuvan puheen ääninäytettä, ja siksi AVQI validoidaan ennen käyttöönottoa eri kielille. Tässä tutkimuksessa validoitiin AVQI:n uusi, sisäisesti yhdenmukaisempi, pidempää jatkuvan puheen näytettä käyttävä versio (03.01) suomenkielisille puhujille. Tutkimuksessa oli osallistujina 197 vapaaehtoista, äidinkielenään suomea puhuvaa henkilöä, joista 111 oli sairaalan foniatrisen yksikön potilaita ja 86 terveäänisiä. Osallistujilta tallennettiin luenta- ja vokaaliääninäytteet. Luentanäytteistä mitattiin keskimääräinen kolmen sekunnin vokaaliääntöä vastaava tavujen määrä. Kuusitoista asiantuntijakuuntelijaa arvioi neliportaisella asteikolla äänen yleislaatua. Tilastollisilla menetelmillä arvioitiin AVQI-analyysin diagnostista kykyä erotella terve- ja äänihäiriöääni toisistaan suomenkielisellä aineistolla. Kolmen sekunnin vokaaliääntöä vastaavaksi tavumääräksi määritettiin 31 tavua. AVQI-tulosten ja kuunteluarvioiden välinen yhteys oli vahva (Spearmanin rho 0.77, p= 0.01). Paras erottelevuus terveen- ja äänihäiriöäänen välille saatiin raja-arvolla 1,83. Tutkimus osoitti AVQI 03.01FIN -version toimivan hyvin äänihäiriöiden diagnostisena työkaluna.

Kuudesta parametrista muodostuvaa akustista äänenlaatuindeksiä (AVQI) käytetään äänihäiriöiden objektiiviseen arviointiin. Tämä tutkimus on alustava selvitys siitä, paljonko AVQI:in vaikuttavat äänitystaso, ympäristön taustakohina, puhujan puhetapa ja sukupuoli silloin, kun käytetään suositeltua äänityslaitteistoa. Näytteet tallennettiin kahdelta terveääniseltä (mies ja nainen) sekä äänihuulihalvauksesta (mies) ja toiminnallisesta äänihäiriöstä (nainen) kärsineeltä henkilöltä. Terveäänisten puhujien näytteet äänitettiin vaimennetussa studiossa. He lukivat lyhyen tekstin ja äänsivät [a:]-vokaalia 5 sekuntia itselleen tavanomaisella, sekä hiljaisella, voimakkaalla ja korkealla äänellä. Huonon äänitystason ja -ympäristön vaikutusten tarkastelua varten ääninäytteet soitettiin yksitiekaiuttimen kautta ja äänitettiin uudelleen studiossa (taustakohinataso 17,3 dBA) ja toimisto-olosuhteissa (taustakohinataso 34,4 dBA) kahdella äänitystasolla. Kaiuttimen kautta soitetuista näytteistä laskettiin AVQI. Tulosten mukaan äänitystaso, -tila ja sukupuoli vaikuttivat vain vähän AVQI-lukuun ja sen parametreihin. Eniten AVQI-lukua nosti häiriöinen äänenlaatu. Myös puhetapa vaikutti: hiljaisesti tuotetuissa ääninäytteissä terveääniset saivat äänihäiriöille tyypillisiä arvoja. AVQI:a käytettäessä on tärkeää kontrolloida, että puhujat tuottavat ääninäytteet itselleen tavanomaisella puhevoimakkuudella ja -korkeudella. Tämä on oleellista etenkin toistomittauksissa.

No abstract

No abstract