No abstract

In project-based learning, pupils have two central learning objectives: to understand the content of the subject and to develop their twenty-first-century skills. This article concerns the use of project work in mathematics learning, considered here in the context of the Finnish national core curriculum, mathematical proficiency, and pupils’ previous level of attainment. The research consisted of two case studies in which a coordinate system project and a statistics project were tested with secondary school pupils (N=59+58). The main findings show it is possible to study the mathematics of the curriculum and to develop all types of mathematical proficiency using project work. Additionally, the pupils’ grades on the project work correlate positively with their overall grades in mathematics.

Integration is seen as a main factor for students to stay in university and eventually graduate. In conventional lecture-based teaching, students might avoid asking for academic help from teachers, which weakens the student-teacher relationship and distances students from the faculty. To decrease distance and ease integration, more student-centred methods are widely adopted. This article concerns the use of specific tutors and a learning space called Math Shack in engineering mathematics teaching and learning at Tampere University in Finland. The aim of this study was to examine how students experience relationships and roles within first-year engineering mathematics courses and determine if Math Shack affected their experiences. The analysis was based on the material from a drawing assignment (N = 695) which was collected from first-year engineering mathematics students. Drawings were categorized as data-driven. The results showed that Math Shack tutors were experienced as more approachable than assistants; however, assistants were experienced as middlemen. Though there were no major differences in experiences whether students had been in Math Shack or not, assistants were experienced slightly differently.

Yläkoulun matematiikan opetuksen haasteena on sytyttää oppilaiden innostus ja auttaa heitä ymmärtämään matematiikan kokonaiskuva. Nykyisiä matematiikan opetusmenetelmiä pidetään usein teoreettisina ja ne opettavat vain osan tarvittavista taidoista. Projektiopiskelu tai -oppiminen saattaa olla vastaus näihin haasteisiin. Projektioppiminen on tapa järjestää opetus muotoon, jossa keskitytään ympäröivään maailmaan. Tavoitteena on liittää opiskeluaiheet osaksi opiskelijoiden jokapäiväistä elämää ja tulevaa työuraa. Matematiikkaa ei opeteta vain jatko-opintoja varten, vaan sitä tarvitaan muutenkin elämässä. Tutkimukset osoittavat, että projektioppiminen kehittää paitsi matemaattisten sisältöjen osaamista, myös työnantajien arvostamia meta-taitoja, kuten ongelmanratkaisutaitoja, spontaaniutta, vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötaitoja, pitkäjänteisyyttä sekä tietotekniikkataitoja. Toisaalta projektit ovat usein toiminnallisia, mikä vaikuttaa positiivisesti tunnelmaan ja työrauhaan luokassa. Projektit, jotka tehdään yhteistyössä yritysten kanssa, lisäävät myös opiskelijoiden tietoa paikallisesta elinkeinoelämästä. Ulkomaiset tutkimukset projektioppimisesta osoittavat, että opiskelutavan käyttöönotossa on tiettyjä haasteita. Suomessa projektioppimista on sovellettu vähän yläkoulun matematiikan opetuksessa, joten sen käyttöönottoon tarvitaan lisätukea. Vuoden 2015 alussa käynnistetyn Projektioppiminen-kehittämishankkeen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden innostusta matematiikkaan ja auttaa heitä ymmärtämään opiskeltavien asioiden laajempia yhteyksiä. Hankkeen aikana luodaan projektipankki yläkoulun matematiikan opettajien käyttöön ja testataan pankin projekteja käytännössä useissa eri peruskouluissa.

No abstract