No abstract

This study surveyed 1562 wellness tourists in Finland, the St. Petersburg area, and Lithuania to explore what were their motivations for taking a wellness trip, to investigate what differences there were between different nationalities and determine how wellness tourists could be segmented based on their motivation. As most previous studies analysed wellness tourism motivations in one chosen destination, this study fills the gap in cross-cultural analysis of motivations. Exploratory factor analysis revealed six motivational factors including status, beauty and appearance, personal development, nature and outdoors, socialization, and resting and relaxation, the latter factor being dominant across all nationality groups. Seemingly unrelated regression analysis revealed significant differences in terms of the importance of beautification, improving physical condition, nature, and the desire to indulge in luxury experiences.

No abstract

Nykypäivän länsimaisessa yhteiskunnassa kodin ulkopuolinen loma on monille keskeinen elämän osa-alue, joka usein toimii odotettuna ja etukäteen suunniteltuna arjen katkaisijana. Vaikka lomailu on nykyään mahdollista monille, erilaiset selvitykset osoittavat heikompiosaisten ihmisten ja perheiden jäävän edelleen helposti toiminnan ulkopuolelle (mm. ETUC, 2021). Lomailun onkin todettu tuovan yhteiskunnan epätasa-arvoisuuden näkyväksi (Hazel, 2005). Esimerkiksi kesäloman jälkeen lapset jakavat koululuokissa lomakokemuksiaan. Siinä missä toiset ovat saattaneet reissata ulkomailla ja kiertää huvipuistoja, ei heikompiosaisten perheiden lapsilla välttämättä ole mitään erityistä kerrottavaa.Sosiaalinen lomatoiminta perustuu ajatukseen, että jokaisella tulisi olla oikeus kodin ulkopuoliseen lomaan taloudellisista, terveydellisistä tai sosiaalisista haasteista riippumatta (McCabe & Qiao, 2020). Toiminta on tyypillisesti kohdistettu yhteiskunnan heikompiosaisille väestöryhmille, ja sen myötä pyritään saavuttamaan hyvinvointivaikutuksia ja edistämään osallisuutta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Käytännössä sosiaalisen lomatoiminnan keskeinen tavoite on usein hyödyn tuottaminen heikompiosaiselle asiakkaalle, mikä voi johtaa konkreettisiin säästöihin esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksissa (Minnaert, Maitland & Miller, 2011). Joskus toiminnan keskeinen päämäärä on matkailuelinkeinon ja työllisyyden tukeminen kohdealueella. Esimerkiksi Espanjan rannikkoseuduilla sosiaalista lomatoimintaa käytetään tasoittamaan matkailun sesonkivaihteluita (Minnaert et al., 2011).Sosiaalinen lomatoiminta voi olla joko julkisesti rahoitettua ja säädeltyä tai sen toteuttamisesta voivat vastata hyväntekeväisyysjärjestöt. Tällä hetkellä tieteellistä tutkimusta sosiaalisen lomatoiminnan vaikuttavuudesta on vähän. Lisäksi suuri osa aiemmasta tutkimuksesta on toteutettu Britanniassa, missä sosiaalinen lomatoiminta on hyväntekeväisyysvetoista (esim.

This chapter presents a case study concerning the practices of social tourism in Finland, with a focus on the challenges and opportunities for development. Representatives of four social tourism associations and the Funding Centre for Social Welfare and Health Organisations (STEA) were interviewed, and their perceptions of the major challenges and opportunities for the future development investigated. Also, the interviewees' opinions of the stimulus model/host-related social tourism, as well as some alternative forms of social tourism implementation that have not been adopted in the Finnish system, were surveyed. The understanding gained can create a basis for, for instance, academic and sociopolitical discussions, further social tourism analysis, and future development and cooperation inside the operational field.