Korkeasti koulutetut maahanmuuttaneet naiset kohtaavat syrjivää kohtelua niin arkisissa kohtaamisissa, työnhakuvaiheessa kuin työelämässä. Tarkastelen artikkelissani laadullisen tutkimuksen keinoin, millaisia syrjinnän ja rasismin kokemuksia aineistosta nousi esiin ja millaisia strategioita haastateltavat kuvasivat käyttäneensä syrjintää ja rasismia kohdatessaan. Hyödynnän sukupuolentutkimuksen ja työelämän tutkimuksen teoriakeskusteluja. Kutsuin tutkimukseen 12 haastateltavaa, jotka edustavat monipuolisesti EU:n alueelta sekä sen ulkopuolelta muuttaneita. Tiedonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan rasismia esiintyi jo ennen varsinaista työnhakuprosessia. Syrjintäkokemukset vaikeuttivat ja pitkittivät työnhakuprosessia. Strategiat syrjintää ja rasismia kohdatessa vaihtelivat yksilöllisesti, ja niitä myös vaihdeltiin tilannekohtaisesti. Pitkittynyt työnhakuprosessi ja sitä vaikeuttava syrjivä kohtelu vaikutti kielteisesti yksilön hyvinvointiin, työllistymiseen sekä työuran kehittymiseen. Artikkelin lopuksi esitän kehittämisehdotuksia rekrytointivaiheen syrjinnän vähentämiseksi.

Maahan muuttaneille naisille suunnattu Women to Work -hanke osoitti, että digitaitoihin on tärkeä saada omakielistä ohjausta. Koronapandemian aikana hanke siirrettiin verkkoon, mikä vaati uudenlaisia työtapoja mutta myös harjaannutti taidoissa.

No abstract

Gender is at the core of migration. There is need of research that explores interconnections between gender and employment. The research addresses how gendered structures and the processes of working life are reflected among the skilled migrant women in the Finnish labour market.Key-words: gender studies, migrant studies, integration, employment, intersectionality.Gênero está no centro da imigração. Há necessidade de pesquisas que explorem as interconexões entre gênero e empregabilidade. A pesquisa mostra como estruturas de gênero e o processo da vida trabalhista estão refletidos em mulheres imigrantes diplomadas no mercado de trabalho finlandês.Palavras-chave: estudos de gênero, estudos migratórios, integração, empregabilidade, interseccionabilidade.

In this article, we address how skilled migrant women experience job search processes in Finland, and the expectations and emotions that arise from these workforce encounters, which we explore through unique qualitative data. Although Finland relies strongly on principles of equality and inclusion, highly educated migrant women face major difficulties in job application processes. The employment level of migrant women in Finland is low compared to other Nordic countries, and even though migrant women are more educated than migrant men and their Finnish language skills are better, they encounter many hurdles in employment. As a result of the Covid-19 pandemic, the situation is getting more difficult for many women with non-Finnish background.There are multiple hurdles in highly educated women workers’ employment, which relate to structural and cultural aspects and which end up in discrimination in recruitment processes.