PrefaceNational Forest Inventories in Finland have evolved gradually over a period of one hundred years, first with a trial inventory in the 1910s, and since the 1920s, with operative inventories. The sampling design and estimation methods have been continuously revised to correspond with inventory techniques and the available infrastructure. The content, as well as the collected data and variables employed, are constantly adapted to the users' needs. Co-operation with the inventories of other countries, particularly with those of the Nordic countries, has supported these developments. Assessing the wood production potential was the key aim of the early inventories, and has remained important in the current inventories. Forest health and damage assessments were added in the 1970s and 1980s. The assessment of biodiversity became an important part of the inventory in the 1990s with the UNCBD agreements. National inventories worldwide are vital information sources for greenhouse gas reporting for the UNFCCC and its Kyoto Protocol.This book demonstrates in detail all phases of the 9th National Forest Inventory of Finland (1996Finland ( -2003: the planning of the sampling design, measurements, estimation methods and results. The inventory knowledge accumulated during almost one hundred years is consolidated in the book. The purpose of the numerous examples of results is to demonstrate the diversity of the estimates and content of a national forest inventory. The authors hope that the book will help in designing and conducting any large area forest inventory. Helsinki

No abstract

Tässä julkaisusssa esitetään valtakunnan metsien 10. inventointiin (VMI10) perustuvat tiedot Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Maastotiedot on kerätty vuosina 1996-2004. Tulokset esitetään metsäkeskusalueittain, osa tuloksista myös puuntuotannon rajoitusten ja metsänomistajaryhmän mukaan jaoteltuna. Metsien kehitystä tarkastellaan vertailemalla tuloksia aiempien inventointien tuloksiin 1920-luvun alun VMI1:stä lähtien. Julkaisussa esitetään myös VMI10:ssä käytetyt mittaus-ja laskentamenetelmät.Suomen metsien puumäärä on jatkanut lisäystään. Puuston kokonaistilavuus on 2,2 miljardia kuutiometriä, kun 1920-luvun alussa nykyisen Suomen puuston määrä oli 1,4 miljardia kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu oli inventointia edeltäneillä 5 vuoden mittausjaksoilla lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsissä nuorien metsien osuus on suuri, mikä selittää puumäärän lisäystä ja puuston lisääntyvää kasvua. Soiden ojitus on lisännyt metsämaan alaa noin 1,5 miljoonaa hehtaaria, mikä myös selittää puuston määrän ja kasvun lisäystä. Edelliseen inventointiin verrattuna metsämaan ala on kuitenkin pienentynyt maanrakennustoiminnan vaikutuksesta.Metsien terveydentila on hyvä, vakavia tuhoja havaittiin inventoinnissa vain noin 4 %:lla metsämaan alasta. Metsähoidollinen tila on tyydyttävä -73 % puuntuotannon metsämaan metsistä on metsänhoidolliselta tilataan hyviä tai tyydyttäviä. Nuorissa metsissä on kuitenkin aiempaa enemmän kiireelliä taimikonhoito-ja ensiharvennustarpeita.Metsä-, kitu-ja joutomaan alasta noin 2 %:lla on arvokkaita biotooppeja, jotka VMI:n maastoarvion mukaan todennäköisesti täyttävät metsälain 10 pykälän kriteerit lukuun alueellista yleisyyttä, johon VMI:n arvioinnissa ei ole otettu kantaa. Arvokkaat elinympäristöt on otettu hyvin huomioon metsien käsittelyssä. Lahopuuston määrä on edelliseen inventointiin verrattuna lisääntynyt Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi hieman pienentyneen Pohjois-Suomessa.

No abstract

No abstract