In recent years, startup entrepreneurship-understood not only in economic but also in cultural terms-has become increasingly important for nations' economic growth. This article examines startup culture as a global form and its domestication in local contexts. I analyse how startup entrepreneurship is made sense of in Finnish society, utilising Finnish startup guidebooks and non-fiction literature as research material. As a theoretical framework, I draw on the literatures of domestication of global trends and neoliberal, entrepreneurial subjectivity. The analysis reveals that the domestication of startup culture is founded on the juxtaposition of startup entrepreneurship and Finnish culture, constructing certain elements of Finnish culture as obstructive to and incompatible with startup entrepreneurship. Simultaneously, the books negotiate startup entrepreneurship in relation to Finnish historical meaning systems. The texts invite the Finnish audience to rework their national identity, which in part functions as the domestication of neoliberal, entrepreneurial subjectivity.

No abstract

Artikkelissa tutkitaan, miten suomalaisten korkeakoulujen yrittäjyystoiminnassa konstruoidaan yrittäjän subjektia. Tarkastelen, millaiseksi yrittäjyys toiminnassa kuvataan ja miten yrittäjyyttä pyritään välittämään. Empiirisenä aineistona toimivat 14 korkeakoulun yrittäjyystoimijan internet-sivut, joita analysoin diskurssianalyysin keinoin. Yrittäjyystoiminta hahmottuu tutkimuksessa kahden keskustelun kautta: Yhtäältä se näyttäytyy osana korkeakoulujen ”kolmatta tehtävää,” yhteiskunnallista vaikuttamista ja palvelua. Korkeakoulutus on alkanut jäsentyä yhä enemmän markkina-ajattelun kautta, ja elinkeinoelämän palveleminen on noussut koulutuksessa merkittäväksi. Toisaalta toiminta on osa koulutuspoliittista yrittäjyyskasvatuksen projektia, jossa yrittäjyyttä käsitteleviä sisältöjä on  tuotu mukaan koulutukseen, ja ihannesubjektiksi nousee yrittäjämäinen, joustava toimija. Analyysini osoittaa, että toimijat rakentavat kasvuyrittäjämäisiä, innovatiivisia subjekteja. Ne korostavat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen ja innostumisen merkityksiä. Näin ne tuottavat yrittäjäsubjektit positiivisia tunteita performoivina tohkeisina subjekteina. Yrittäjyystoiminta limittää korkeakoulutuksen osaksi kilpailukyky-yhteiskuntaa, joka nostaa innovatiivisuuden ja uudenlaisen yhteisöllisyyden talouden – ja kansallisen edun – lähtökohdiksi.

No abstract

No abstract