Kielitietoisuuden ajatus on noussut keskeiseksi valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ja koulussa, ja olennainen osa sitä on eri tiedonaloille ominaisen kielenkäytön sekä tiedonalakohtaisten termien tunteminen. Artikkeli tarkastelee kriittisen kielitietoisuuden näkökulmasta ja kielitieteellisen diskurssianalyysin menetelmin, millä eri tavoilla erikoisalan termeille rakennetaan kontekstia peruskoulun oppikirjoissa ja tiedettä yleistajuistavissa tietokirjoissa. Tekstiin rakentuvat kontekstit jaotellaan kategorioihin sen mukaan, mitä elementtejä termin taustasta kirjoitetaan tekstissä näkyviin. Analyysi osoittaa, että oppi- ja tietokirjojen kirjoittajilla on valittavanaan monenlaisia resursseja kontekstin diskursiiviseen konstruointiin: esimerkiksi nimettyyn tai implisiittiseksi jäävään yhteisöön, henkilöön, aikaan ja paikkaan kytkeminen. Konteksti voi myös jäädä tekstissä näkymättömäksi. Termien kontekstin rakentaminen tekee näkyväksi eri tiedonalojen sosiaalista todellisuutta ja luo siten pääsyä tiedonalojen tiedonmuodostusprosesseihin. Kontekstointiin käytetyt strategiat soveltuvat kielitietoisiksi käytänteiksi paitsi koulumaailmassa myös laajemmin tieteen vuorovaikuttaessa muun yhteiskunnan kanssa.

This article focuses on the visibility and position of different languages in semiotic space, namely the linguistic landscape provided by textbooks. The aim is to determine to what extent the linguistic landscape of textbooks supports the multilingual emphasis of the Finnish national core curriculum and the multilingualism of Finnish classrooms. The data include 34 textbooks on five of the mandatory subjects and covers the different grades of comprehensive schools in Finland. The presence of different languages was mapped quantitatively by coding all languages that were mentioned or made visible in the textbooks. Further, a qualitative analysis of the most representative parts of the data was carried out. The results of this study show that different contexts and categories are constructed for different languages. Moreover, multilingualism is marginalised and monolingual practices appear as the norm. As a conclusion, this study reveals that the paradigm shift to multilingual approaches and practices in textbooks is under construction, and much is left to be done.