This introduction article discusses language vitality and language diversity in connection with linguistic well-being, which were the main ideas reflected behind the theme of the AFinLA Autumn Symposium 2018, “Keeping languages alive”. Linguistic well-being is a new concept that addresses the issues related to language policy and linguistic practices within a speech community and how these impact the individual members of that community. Among the main factors behind linguistic well-being we find linguistic human rights, which emphasize, for example, the right for anyone to identify with one or more languages without being discriminated and the right for basic education in one’s own language. These rights are particularly linked to how endangered and minority languages are treated in the society and they can be actively promoted by language policy and education. However, linguistic well- being is not just a matter of minorities but it affects the whole community. The more diverse the language environment and linguistic landscape of a speech community is, the healthier and more affluent the whole community is – both its minority and majority language speakers.

Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen vuoden 2018 syyssymposium järjestettiin Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Symposiumin teema, Pidetään kielet elävinä, kytkeytyi läheisesti Itä-Suomen yliopistossa tehtyyn vähemmistökielten tutkimus-ja elvyttämistoimintaan, ja sen avulla haluttiin kannustaa osallistujia pohtimaan kielten elinvoimaisuutta sekä pienten kielten tukemista eri näkökulmista. Tarkoituksena oli avata uusia näkökulmia Suomen monikielisyyden tarkasteluun ja nostaa samalla esiin erikielisten suomalaisten kielelliseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Symposiumin pääpuhujia olivat Irma Mullonen Venäjän tiedeakatemiasta, Tove Bull Tromssan yliopistosta ja Päivi Kuusi Helsingin yliopistosta. Plenaariesitelmien lisäksi symposiumissa pidettiin 25 sektioesitelmää ja kolme posteriesitelmää sekä järjestettiin seitsemän erillistä työpajaa, joissa oli yhteensä 52 esitelmää. Symposiumiin kytkeytyi myös edeltävänä iltapäivänä pidetty Langnetin Monikielisyys ja kielikontaktit-teemaryhmän tekstiseminaari, jonka teemana oli käyttöpohjainen näkökulma monikielisyyden ja kielikontaktien tutkimuksessa. Kaiken kaikkiaan syyssymposiumissa oli mukana 110 osallistujaa. Tähän vuosikirjaan on valittu seitsemän symposium-esitelmien pohjalta kirjoitettua, vertaisarvioitua artikkelia sekä yksi puheenvuoro. Plenaristeista mukana ovat Tove Bull ja Päivi Kuusi. Tove Bull tarjoaa katsauksen Norjan ainutlaatuiseen kielimaisemaan, jossa näkyvät rinnakkain kaksi virallista kirjakieltä ja näiden ohella vahvassa asemassa olevat paikallismurteet. Päivi Kuusi taas pohtii puheenvuorossaan sitä, millainen on kääntäjäkoulutuksen rooli vähemmistökielen elvyttämisessä. Näiden kahden tekstin väliin vuosikirjassa mahtuu kuusi artikkelia, joissa kielellistä monimuotoisuutta ja kielellistä hyvinvointia tarkastellaan monipuolisista lähtökohdista. Niiden sisältöä avataan johdantoartikkelissa, jossa vuosikirjan toimittajat hahmottelevat kielellisen hyvinvoinnin käsitettä tarkemmin. Syyssymposiumin järjestelyistä päävastuun kantoi Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Maria Kok ja sen muut jäsenet olivat