PurposeThis study analyses agricultural land price dynamics in order to better understand price development and to improve forecast accuracy. Understanding the evolution of agricultural land prices is important when considering sound investment decisions.Design/methodology/approachThis study applies threshold autoregression to model agricultural land prices. The data includes quarterly observations on Finnish agricultural land prices.FindingsThe study shows that Finnish agricultural land prices exhibit regime-switching behaviour when using past changes in prices as a threshold variable. The threshold autoregressive model not only fits the data better but also improves the accuracy of price forecasts compared to the linear autoregressive model.Originality/valueThe results show that a sharp fall in agricultural land prices temporarily changes the regular development of prices. This information significantly improves the accuracy of price predictions.

Economic risks for farmers have increased during recent years due to various factors such as more extreme climate conditions and the volatility of agricultural markets. We analysed the preferences of Finnish farmers and non-farming citizens concerning catastrophic risk management policies in agriculture based on a survey addressed to both groups. Respondents were asked to rank their preferences regarding who should bear the costs from various disasters occurring on farms. Farmers and non-farming citizens did not prefer a single cost bearer for all risks, but they generally preferred either society or farmers’ insurance to bear the costs. The results indicate that citizens generally accept public spending on agricultural risk management, either through some ex post disaster aid or through subsidised insurance. Farmers’ preferences were generally aligned with those of non-farmers.

No abstract

No abstract

Suomen maatalouden rakenne on kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Tilojen lukumäärä on laskenut ja jäljelle jäävien tilojen keskikoko vastaavasti noussut. Toisaalta monet tilat ovat päätyneet lopettamisen sijaan vaihtamaan tuotantosuuntaa. Näissä tapauksissa kyseessä on usein ollut siirtyminen kotieläintuotannosta kasvituotantoon, jossa vaadittavat investoinnit ja työmäärä jäävät keskimäärin huomattavasti kotieläintuotantoa pienemmiksi. Syyt tuotannon lopettamiseen ja tuotantosuunnan vaihtamiseen ovat moninaiset. Tilan sijainti ei lähtökohtaisesti ole keskeinen syy tuotannosta luopumiseen tai tuotantosuunnan vaihtamiseen, mutta se voi olla rasite tai etu ja siten myötävaikuttaa päätöksiin tuotantosuunnasta tai lopettamisesta. Sijaintiin liittyy monia merkittäviä tekijöitä, kuten ilmasto ja maaperä. Toisin kuin näihin tekijöihin, joihinkin tekijöihin voidaan vaikuttaa myös poliittisilla ja muilla päätöksillä. Yhtäältä maksettavat tuet vaihtelevat hieman tukialueittain, ja tästä syystä eri tukialueilla mutta lähellä toisiaan sijaitsevien tilojen tuotantopäätökset voivat erota toisistaan. Toisaalta maataloustuotteiden jalostus on voimakkaasti keskittynyttä, ja suuren jalostuslaitoksen sijainti voi aiheuttaa maatilalle joko logistista etua tai haittaa. Tämä tutkimus tarkastelee muutoksia lypsy- ja siipikarjatilojen lukumäärissä. Analyysi jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä verrataan suhteellisia muutoksia lypsykarjatilojen lukumäärissä AB- ja C-tukialueiden rajalla. Toisessa osassa tarkastellaan siipikarjatilojen etäisyyttä suurimpiin teurastamoihin. Analyysissa käytettiin tilastollisia menetelmiä. Ensimmäisessä osassa eroja testattiin ristiintaulukoinnilla ja tarkasteltiin efektikokoa; toisessa osassa puolestaan käytettiin logistista regressiota. Tulokset osoittavat, että lopettaneiden tai tuotantosuuntaa vaihtaneiden lypsykarjatilojen suhteelliset osuudet eivät juurikaan eroa tukialueiden välillä. Siipikarjatilojen osalta havaitaan lähempänä suurta tuotantolaitosta sijaitsevien tilojen lopettaneen tai vaihtaneen tuotantosuuntaa selvästi kauempana sijaitsevia harvemmin. Tämä antaa viitteitä siitä, että tuotantolaitoksen sijainnilla on vaikutusta maatilan tuotantopäätöksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää politiikan suunnittelun apuna, ja toisaalta ne auttavat ennakoimaan tuotannon rakenteen kehittymistä eri tuotantosuunnissa.