Inteins catalyze self-excision from host precursor proteins while concomitantly ligating the flanking substrates (exteins) with a peptide bond. Noncatalytic extein residues near the splice junctions, such as the residues at the À1 and +2 positions, often strongly influence the protein-splicing efficiency. The substrate specificities of inteins have not been studied for many inteins. We developed a convenient mutagenesis platform termed "QuickDrop"-cassette mutagenesis for investigating the influences of 20 amino acid types at the À1 and +2 positions of different inteins. We elucidated 17 different profiles of the 20 amino acid dependencies across different inteins. The substrate specificities will accelerate our understanding of the structure-function relationship at the splicing junctions for broader applications of inteins in biotechnology and molecular biosciences.

No abstract

Science competitions, such as the International Biology Olympiad, are non-formal education targeted to upper secondary school students with high abilities. However, there is little knowledge about what is the relevance of training for a science competition. In this study, Finnish Biology Olympiad training participants were researched in the context of relevance of science education. In total, 28 students filled in questionnaires and participated in interviews. It was found out that the students experienced the training to be especially individually relevant for them, and there was no significant difference between genders. Based on the results, vocational and societal topics should be taken into more account in designing Olympiad trainings.

Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto • justus.mutanen@helsinki.fi Tiivistelmä Erilaisia sähköisiä palautelaitteita on alettu hyödyntää palautejärjestelmänä, joka tukee oppimisen jatkuvaa arviointia. Palautelaitteilla on todettu olevan monia hyödyllisiä vaiku-tuksia sekä oppimisen että opettamisen kannalta. Niistä on apua opiskelijoille, sillä tutki-mustiedon mukaan virhekäsityksiä syntyy vähemmän ja opiskelijat voivat verrata omaa tasoaan muihin opiskelijoihin anonyymisti. Tämän lisäksi opettaja saa reaaliaikaista pa-lautetta opiskelijoiden osaamistasosta ja pystyy aktivoimaan opiskelijoita paremmin ope-tustilanteessa. Toisaalta sovellusten käyttö aiheuttaa toisinaan teknisiä ongelmia ja ope-tustilanteiden valmistelu vaatii enemmän aikaa. Sähköisten palautelaitteiden vaihtoehdoksi on kehitetty erilaisia opiskelijoiden omilla lait-teilla toimivia palautesovelluksia, joissa on vastaavia toiminnallisuuksia kuin sähköisissä palautelaitteissa. Näiden sovellusten käyttämisellä on alustavasti todettu olevan vastaavia vaikutuksia kuin palautelaitteilla. Lisäksi palautesovellusten hankinta-, käyttö-ja ylläpito-kustannukset ovat pienemmät. Tässä projektissa testattiin palautesovellusten käyttöä lukion kemian oppitunnilla, jonka aiheena oli elektrolyysi. Sähkökemiaan liittyvien aiheiden on todettu aiheuttavan usein virhekäsityksiä opiskelijoille ja tämän vuoksi oppitunneilla jatkuvan arvioinnin käyttö on tärkeää. Kokemukset kokeilusta olivat vastaavia kuin tutkimuksissa: opiskelijat osallistui-vat aktiivisesti oppituntiin ja opettaja sai hyvin palautetta opiskelijoiden osaamistasosta. Toisaalta tekniset ongelmat aiheuttivat pientä harmia ja oppitunnin valmistelu vei tavan-omaista enemmän aikaa. 1 Johdanto Palautelaitteella (Audience response systems, ARS) eli klikkerillä (eng. clicker) tarkoitetaan sähköistä laitetta, jonka avulla opettaja voi esimerkiksi esittää monivalintakysymyksiä tai äänestyksiä opiskelijajoukolle. Äänestyksen jälkeen opettaja ja opiskelijat saavat palautteen äänestyksen tuloksesta. Ensimmäisiä palautelaitejärjestelmiä asennettiin 1960-luvulla muun muassa Stanfordin yliopistoon USA:ssa. Aluksi järjestelmien käyttö oli monimutkaista ja tekniset ongelmat vaivasivat laitteistoja. Myöhemmin laitteistojen kehittyessä palautelaitteiden käyttö levisi etenkin yliopistoissa. Nykyiset järjestelmät ovat integroitavissa esimerkiksi diaesityksiin. Lisäksi tarkoitusta varten on kehitetty erilaisia internet-sivuja sekä sovelluksia. (Banks, 2006) Palautelaitteita onkin tutkittu ensisijaisesti yliopistoissa ja yliopisto-opetuksessa, mutta monet tutkimustulokset ovat sovellettavissa myös muuhun opetukseen.Palautelaitteilla on todettu olevan monia hyötyjä oppimisen kannalta. Palautelaitteiden käyttämisen oppitunnin tai luennon aikana on todettu parantavan merkittävästi koetuloksia, etenkin, kun opiskelijat saavat välittömän palautteen kunkin kyselyn jälkeen.