Crop rotation and soil tillage are among key factors impacting cropping system productivity, pest management and soil health. To assess their role in northern cropping systems, we quantified the effects of crop rotation on spring wheat yield in different tillage systems based on a long-term (2005–2017) field experiment in southwestern Finland. In addition, effects of crop rotation on weeds, plant pathogens, and pest insects were assessed. Three types of crop rotation were compared: monoculture (spring wheat), 2-year rotation (spring wheat—turnip rape—spring wheat—barley) and 4-year rotation (spring wheat—turnip rape—barley—pea) under no-tillage and plowing. A diversified crop rotation improved spring wheat yield by up to 30% in no-tillage and by 13% under plowing compared with monoculture. Overall, the yield quantity and quality differences between crop rotations were higher in no-tillage plots than in plowed plots. The occurrence of weed species in spring wheat before herbicide control was highest in the four-year crop rotation and lowest in the wheat monoculture. For plant diseases, wheat leaf blotch disease severity, mainly caused by Pyrenophora tritici-repentis, was lowest in the most diverse crop rotation. On average, wheat leaf blotch disease severity was 20% less when wheat was grown every fourth year compared with wheat monoculture. The effect of crop rotation on stem and root diseases became apparent after 6 years of rotation and the disease index was lowest in the most diverse crop rotation. Neither rotation nor tillage affected the control need of wheat midge (Sitodiplosis mosellana). Based on our results, diverse crop rotations including cereals, oilseed crops, and legumes increase yield and reduce plant disease severity of spring wheat in Finland, with the magnitude being larger in no-tillage systems.

The effect of weeds, plant diseases and insect pests on spring barley (Hordeum vulgare) and spring wheat (Triticum aestivum) grain and nutrient yield was examined. Long-term field trial data was used to assess the impact of different pests on grain yield. In the absence of pesticides, fungal diseases caused the largest annual yield-reduction in spring wheat and spring barley, 500 kg ha−1 on average. Converting yield loss to nutrient yield loss this represented reductions of 8.1 and 9.2 kg ha−1 in nitrogen and 1.5 and 1.6 kg ha−1 in phosphorus, respectively. Likewise, it was estimated that weeds decrease the yield of spring barley and spring wheat for 200 kg ha−1, which means reductions of 3.7 and 3.2 kg ha−1 in nitrogen and 0.6 kg ha−1 in phosphorus, respectively. For insect pests yield-reduction in spring barley and spring wheat varied between 418 and 745 kg ha−1 respectively. However, because bird cherry-oat aphid (Rhopalosiphum padi L.) incidence data was limited, and aphids are highly variable annually, nutrient yield losses caused by insect pests were not included. Based on the current study, the management of weeds, plant diseases and insects maintain cereal crop yield and may thus decrease the environmental risks caused by unutilized nutrients.

Luonnonvarakeskuksen hallinnoimassa Koneturva - hankkeessa tavoitteena on vähentää maatalouskoneiden aiheuttamia tapaturmia sekä edistää maataloustyön turvallisuutta ja riskienhallintaa. Maatalouskonetapaturmien suhteellinen osuus kaikista maatalouden tapaturmista on kasvanut. Lisäksi suuri osa maatalouden konetapaturmista on ns. vakavia tapaturmia, joiden keskimääräinen sairasloma-aika on yli 32 työpäivää. Tämän vuoksi maatalouskoneiden tapaturmariskien hallintaan on panostettava entistä voimakkaammin. Luonnonvarakeskus Luke:n hallinnoimassa Koneturva – hankkeessa tutkitaan maatalouskoneiden tapaturmariskejä ja kehitetään riskien hallintakeinoja. Hankkeessa tehtiin kattava tilastokatsaus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) tilastoista maatalouskonetapaturmista Suomessa kymmenen viime vuoden ajalta sekä järjestettiin koneturvallisuuskysely maatalouskoneiden käyttäjille. Tilastojen ja kyselyn tulosten perusteella valikoitiin tärkeimmät koneryhmät, joiden työturvallisuusriskien hallintaan tulisi eniten panostaa tällä hetkellä. Hankkeessa koottiin valikoitujen koneryhmien riskienhallintakeinoja kirjallisuuden, konestandardien, käyttöohjeiden ja viljelijähaastattelujen avulla. Hankkeen konetapaturmien tilastokatsauksen tulosten perusteella hankkeen riskienhallintakeinojen tarkastelu rajattiin maatalouden peltotyökoneisiin. Tapaturmataajuuden ja merkittävyyden perusteella tarkasteltaviksi koneryhmiksi valittiin traktorit, puimurit, kippiperävaunut, kuormaimet, äkeet ja pellonmuokkauskoneet sekä lannoittimet ja kylvökoneet. Lisäksi tarkastellaan yleisesti ottaen peltotyökoneiden automaatiojärjestelmiä. Maatalouskoneiden automaatiojärjestelmät ovat yleistyneet maatiloilla, joten niihin liittyvää työturvallisuutta ja riskienhallintaa on syytä tutkia. Yli 30 prosenttia kyselyyn vastanneista maatalouskoneiden käyttäjistä piti koneiden automaatiojärjestelmiä vaikeina. Yleisesti ottaen maatalouskoneita pidetään turvallisina ja koneiden käyttöohjeet olivat ymmärrettäviä noin 74 prosentin vastaajan mielestä. Käyttöohjeiden lisäksi koneiden käyttöönotto-opastusta ja koneiden huollon helpottamista pidettiin tärkeinä työturvallisuusriskien hallintakeinoina. Yli kolmannes maatalouden konetapaturmista on tapahtunut koneiden huoltotehtävissä kymmenen viime vuoden aikana. Merkittävä tekijä konetapaturmien ehkäisyssä on maatilan turvallisuuskulttuuri ja koneiden käyttäjien toimintatavat. Hankkeen tuloksena julkaistaan koneturvallisuusopas vuonna 2016. Hankkeen rahoittajia ovat Mela, Maatalouskoneiden Tutkimussäätiö ja Luonnonvarakeskus