In post-war Finland thousands of children experienced poor upbringing, neglect and abuse, and had to deal with their experiences without social support from adults. In this article we study how difficult and bitter experiences related to childhood crises are remembered, reinterpreted and reframed in later life and in contemporary Finland. As research material we use both oral and written reminiscences of childhood in the post-war years collected in the period 2014-2016. We argue that in the recollections of difficult childhood coping and resilience emerge as major narrative themes. Although informants in their childhood were forced to suffer in silence, they remember themselves as being resilient and capable of surviving in adverse environments. In their late adulthood public collection of childhood memories has offered them a suitable medium to remember and reframe their experiences as meaningful, by exposing the 'culture of silence' which prevailed in the post-war Finland.

Ulkomaisilla folkloristivierailla on aina keino saada suomalainen isäntäväkensä hymyilemään hyväksyvästi: tarvitsee vain kertoa, miten jo ensimmäisellä viikolla omissa folkloristiikan opinnoissaan sai kuulla suomalaisesta folkloristiikasta ja suomalaisesta menetelmästä. Suomi näyttäytyy folkloristiikan maailmanlaajuisessa oppihistoriassa alkukehtona, johon nykyinen tieteenala perustuu. American Folklore Societyn (AFS) toiminnanjohtaja Dr. Timothy Lloyd vieraili elokuussa 2012 Suomessa vaimonsa Barbara Lloydin kanssa. Barbara Lloyd on folkloristi, joka työskenteli ennen eläköitymistään apulaisjohtajana Ohio State Universityn Center for Folklore Studies-keskuksessa. Kahden ja puolen viikon mittainen vierailu oli pitkään folkloristiikan parissa työskennelleen pariskunnan ensimmäinen ja tarjosi lyhyttä konferenssimatkaa paremman mahdollisuuden molemminpuoliseen tutustumiseen. Barbara ja Timothy Lloydin isäntänä toimi Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos. Lisäksi he vierailivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineessa. Timothy Lloydin vierailun ohjelmaan kuului luentoja sekä työpajoja. Vierailun yhteydessä järjestettiin myös folkloristiikan ja etnologian tulevaisuuden haasteita käsittelevä keskustelutilaisuus. Vierailun rahoittivat Fulbright Specialist-ohjelma ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos. Jyväskylässä järjestetyssä työpajassa Timothy Lloyd kommentoi tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien rahoitushakemuksia ja alusti hakemuksen tekemisen taiteesta. Sekä

Pääkirjoitus numeroon 3/2020.

No abstract

E tnografisessa tutkimuksessa on läsnä monenlaisia tunteita, empatiaa ja myötätuntoa, jotka vaikuttavat läpi koko tutkimusprosessin. Ne kietoutuvat siihen, miten kohtaamme ihmisiä kentällä, miten eroamme heistä, miten nämä kohtaamiset ja niissä liikkuvat tunteet vaikuttavat niin tutkimusaineistojemme muotoutumiseen, analyyseihimme kuin omaan jaksamiseemme tutkijoina (ks. Granholm 2007; MacLure 2013a; Roberts 2018). Vaikka tutkijan tunteiden reflektoinnin pitäisi olla keskeinen osa etnografista analyysia, usein nämä tunteet hukkuvat rivien väleihin, piiloutuvat sanavalintoihin ja jäävät lukijan vastuulle. Lisäksi tunteet kiinnittyvät usein enemmän tutkimuksen muihin osapuoliin kuin tutkijaan (ks. Uusihakala 2016, 93-95). Tämän artikkelikudelman tavoitteena on tuoda tutkijan tunteita näkyviksi osana tutkimusprosessin eri vaiheita sekä pohtia, miten ne vaikuttavat tiedon tuottamiseen etnografisessa tutkimuksessa. Tämän lisäksi pohdimme sitä, kuinka paljon ja millä keinoin tutkijan tulee tehdä tunteitaan näkyväksi, jotta myös lukijat tietävät, miten tutkija asemoi itsensä suhteessa tutkimuksen kohteena oleviin ihmisiin. (Ks. myös Hage 2009, 59-79; Behar 1996, 6.) Tekstimme antaa erityisesti nuorille ja aloitteleville tutkijoille eväitä käsitellä tunteitaan ja tuntemuksiaan. Etnografi tekee tutkimusta koko persoonallaan ja kehollaan. Usein korostetaan, että etnografinen tutkimusote edellyttää tutkijalta "itsensä likoon laittamista", avautumista ja tutkittavien tunteiden vastaanottamista (ks.