While the ethic of care has generally been regarded as an appropriate attitude for nurses, it has not received equal attention as a mode of ethical problem solving. The primary nursing model is expected to be aligned with the ethic of care because it emphases the nurse–patient relationship and enables more independent role for nurses in decision-making. The aim of this study was to examine nurses’ ethical decision-making in the context of primary nursing. Participants were seven nurses, and one physiotherapist from a geriatric rehabilitation unit of a public hospital in Finland. Data were collected through focus group interviews and qualitatively analyzed through Lyons’ coding scheme for moral orientations. The results showed that primary nurses employ empathic understanding and particularistic thinking when building relationships with patients and their families, and when assessing their needs for coping at home after discharge. Most ethical conflicts were related to discharge and were solved through balancing the ethics of care and justice considerations. It is concluded that care and justice are integrated in nurses’ everyday ethical decision-making. The ethic of care nurtures good patient–nurse relationships, while the ethic of justice is needed to address the fair delivery of care in the context of an aging population and diminishing public resources. Both ethics should be acknowledged in clinical practices and included in ethics education.

Artikkelissa kuvataan erään lonkkamurtumapotilaisiin keskittyneen geriatrisen kuntoutusosaston tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. Hanke käynnistyi hoitajien aloitteesta, ja sen tavoite oli omahoitajien työkäytänteiden kehittäminen potilaan kotiutusprosessin sujuvoittamiseksi. Näin toivottiin vähennettävän työn kuormitusta ja vahvistettavan hoitajien kokemaa työhyvinvointia. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta tapahtui työelämän tutkimusavusteisena kehittämisenä dialogisin menetelmin työpajatyöskentelynä. Kehittämisen työpajojen yhteydessä kerätty haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin pohjalta saatiin käsitteellinen ymmärrys työn haasteista ja kehittämisehdotukset työn sujuvoittamiseksi. Käsitteellisen ymmärryksen pohjalta luotiin kaksi kertomusta, joista ensimmäinen kuvaa työn haasteita ja toinen ratkaisuehdotuksia työkäytäntöjen kehittämiseksi. Tulokset osoittavat, että moniammatillisen tiimin jäsenten vastuita kotiutusprosessissa tulisi selkeyttää. Samoin moniammatillisen tiimin kirjaamiskäytäntöjä koskevaa viestintää tulee kehittää. Selkeät vastuut moniammatillisen tiimin toiminnassa ja viestinnän toimivuus antavat omahoitajille mahdollisuuden keskittyä yhä paremmin hoitotyöhön. Näin he myös kokevat työnsä mielekkääksi.