I artikeln studeras vilket språk (finska eller norska) de sex utvalda ungdomarna i åldern 17-22 år använder i tre olika domäner (hemdomänen, fritidsdomänen och massmediebruket) och hur språkvalet har förändrats under de åtta åren som var mellan de två olika undersökningstillfällena. Det belyses också faktorer som kan tänkas påverka dessa ungdomars språkval. Materialet består av intervjuer och enkät. Studiens ansats är sociolingvistisk.Resultaten i denna undersökning bevisar norskans dominerande ställning i de undersökta ungdomarnas språkval. Undantag är hemdomänen där informanterna också talar finska. Det har skett en del förändringar i språkvalet, först och främst i hemdomänen. Språkvalet förklaras bäst av faktorerna socialt nätverk och förändring av språklig identitet. Resultaten visar vidare att några ungdomar är mer aktivt tvåspråkiga än de andra.Nyckelord: domän, finska, norska, språkval, tvåspråkighet BAKGRUND OCH SYFTE MED STUDIENFinländare utgör en liten minoritet i Norge trots att den finska invandringen till landet har pågått i flera hundra år (Niemi, 2010). Den nyare finska invandringen till Norge kan anses ha börjat på 70-talet. Då flyttade unga, ogifta kvinnor från de nordligaste delarna av Finland till Nordnorge där de fick arbete inom fiskindustrin. Många finskor stannande där efter att ha gift sig med norrmän (Anttonen, 2008). Finsk arbetskraft var också efterfrågad på skeppsvarv, oljeplattformar och inom byggnadsbranchen i södra Norge. Sedan mitten av 1990-talet har flyttningen till Norge kontinuerligt ökat. Förklaringen till detta är att arbetsmarknadssituationen har varit gynnsammare i Norge än i Finland. Rekordåret 1998 flyttade över 800 nya finländ-are till Norge och t.ex. antalet finska läkare och sjukskötare på norska sjukhus närapå för-dubblades på kort tid. Årligen flyttar ca 400 finländare till Norge och majoriteten av dem är välutbildade (Anttonen, 2008;Lindgren, Eskeland & Norman, 2003). Enligt officiella uppgifter publicerade av Statistisk sentralbyrå (SSB) bodde det per 1.1.2016 totalt 6 362 finska medborgare i Norge (60 % kvinnor respektive 40 % män). Av dessa bodde 2 070 (32,5 %) i Oslo och Akershus (Stor-Osloområdet), 1 369 (21,5 %) i Nordnorge (Finnmark och Troms) och 2 923 (46 %) spridda över andra delar av landet. Majoriten av de finländare som idag bor i Norge är i den bästa arbetsföra åldern, mellan 20-66 år (77 %).

The aim of the present study is to examine similarities and differences in the use of particle verbs (PVs) between advanced bilingual L2 users of Norwegian (L1 Finnish) in their teens and Norwegian L1 speakers of the same age. The data consists of three writing tasks (email messages) written by 6 bilingual Finnish -Norwegian participants and 6 native speakers of Norwegian. Previous research has shown that second language (L2) users, who are highly advanced, face problems using multi-word expressions. For example, they tend to use less PVs than native speakers. The advanced bilingual L2 users of Norwegian (L1 Finnish) in the present study also show a slight tendency to use fewer PVs than the native speakers.  However, the Finnish-Norwegian participants used some more idiomatic PVs than the native speakers of Norwegian. The results show that advanced bilingual users of Norwegian who live in an L2 environment and receive a great amount of natural input and output from an early age utilized PVs in a manner congruent to native speakers. Despite differences between the Finnish and Norwegian languages, there are also similarities with regard to PVs. The bilingual participants are familiar with PVs in their first language, Finnish, and they may benefit from that, even though these verbs are not as frequent in Finnish as in Norwegian.

Kristiina Lierin pohjoismaisten kielten alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 22. lokakuuta 2021. Vastaväittäjänä toimi professori Leena Niiranen Norjan arktisesta yliopistosta ja kustoksena professori Sinikka Lahtinen. Kristiina Lieri: Studies of multilingual Finnish-Norwegian adolescents’ mastering og multi-word units. Annales universitatis Turkuensis 553 Humaniora. Turku: Turun yliopisto. Artikkeliväitöskirjan johdanto on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8602-6.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia riittävyyden verbejä Oslon seudulla asuvat kuusi 12–23-vuotiasta kaksi- ja monikielistä norjansuomalaista nuorta käyttävät spontaanissa puheessaan. Nuoret ovat oppineen suomen ensikielenään (L1) ja norjan toisena kielenä (L2). Artikkelissa pohditaan myös, miten informanttien kielenkäyttöaktiivisuus heijastuu riittävyyden verbien käyttöön kielikontaktitilanteessa. Tutkimusaineisto koostuu neljästä haastattelusta. Norjansuomalaisten informanttien verbikonstruktioiden käyttöä tarkastellaan suhteessa verrokkiryhmän vastaavaan käyttöön. Verrokkiryhmä koostuu samanikäisistä Suomessa asuvista informanteista. Teoreettisesti tutkimus pohjautuu kielenoppimista koskevaan käyttöpohjaiseen (usage-based) lähestymistapaan, jossa kielen rakenteet kehittyvät käytössä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tulokset osoittavat, että norjansuomalaiset nuoret käyttävät puheessa vain muutamia riittävyyden verbejä. He käyttävät kuitenkin enimmäkseen samoja verbejä kuin suomensuomalainen verrokkiryhmä. Voida-verbin ohella useimmin esiintyvät verbit ovat päästä ja pystyä. Kaksikielisten informanttien välillä on yksilöllisiä eroja, jotka johtuvat erityisesti suomen kielen käyttöaktiivisuudesta. Melko tavallisten verbien pienten semanttisten erojen omaksuminen on vaikeaa kontekstissa, jossa kieltä käytetään vain muutamien ihmisten kanssa. Aineisto osoittaa, että informantit käyttävät kompleksisia suomen kielen verbikonstruktioita pääasiassa suomen yleiskielen mallin mukaisesti. Muutama esimerkki nostaa kuitenkin esiin toisen kielen vaikutuksen.   Verbs of sufficiency in spontaneous speech among Finnish-Norwegian adolescents The aim of the present study is to investigate what kind of verbs of sufficiency six young Finns aged 12–23 living in the greater Oslo area in Norway use in spontaneous speech. The six subjects have learned Finnish as their L1 and Norwegian as L2. The article also discusses how the speakers’ language use is reflected in their use of verbs of sufficiency in a language context situation. The primary data consists of four audio-recorded interviews with six bilingual and multilingual Finnish-Norwegian adolescents. Their use of verbs is compared with that of Finnish L1 speakers of the same age. The study is based on the usage-based approach to language learning, where constructions develop in language use. The analysis of the data is qualitative. The results show that Finnish-Norwegian subjects use only a few verbs of sufficiency. However, they mostly use the same verbs as native speakers. The most frequent verbs beside voida are päästä and pystyä. There are individual differences between the bilingual subjects, which is due in particular to how actively they use the Finnish language. Adopting rather small semantic differences of fairly common verbs is difficult in a context where the language is used by only a few people. The data indicates that complex Finnish modal verb constructions are used with only a few deviations from the spoken patterns of native Finnish speakers. However, some examples reveal the influence of the L2.

No abstract