Positional competition in the labour market entails graduate opportunities that depend not only on graduates’ skills, experience and abilities, but also on how their educational credentials compare to those of others. In this study, we examined the positional competition in the Finnish labour market and compared the influence of different ‘degree types’ on the probability of obtaining high-paid, high-status jobs. We used a register-based 5% sample of 25–45-year-old Finnish higher education (HE) graduates from 2010 to 2012 (N = 63 486). It was expected that the relative position of graduates would be affected by the degree level as well as the educational field and the binary division (university vs. non-university) of HE. Therefore, master’s and bachelor’s degree levels in all educational fields from universities versus universities of applied sciences (UASs) were included. The method of analysis was logistic regression. According to our results, the binary divide structured the opportunities to enter high-paid, high-status jobs within different fields of education. The university master’s degree graduates had the highest probability of succeeding in the Finnish labour market, and their status/rank elevated them above the competition by regulating access to certain professions or occupations through specific qualification requirements (i.e., credential social closure). Moreover, our results demonstrated how the degree rankings and the relative distance between university and UAS degrees vary in different fields. The Finnish case offers a valuable point of comparison to other HE systems with a binary structure.

Graduate employability research typically focuses on young graduates' entry to the labour market. Little is known about the careers of adults who attain higher education degrees in mid-life. This article explores Finnish University of Applied Sciences (UAS) Master's degree graduates' midcareer trajectories using retrospectively collected longitudinal survey data (N = 1025) on their employment relations, transitions and career breaks. The specific research questions are as follows: (1) What are the types of mid-career trajectories of the adult graduates with Finnish UAS Master's degree? (2) What is the prevalence of the different career trajectories among the sample of graduates? ( 3) In what ways different career trajectories are able to take advantage of graduation with a Master's degree? As a result, we recognised five types of mid-career trajectories: rising career, renewing career, entrepreneurial career, continuous career and unstable career. Adult degrees can re-orient and enhance different career trajectories, e.g. by providing formal qualifications, new expertise and entrepreneurial skills, as well as by validating prior experience. Understanding the nature of career trajectories of adult graduates at a Master's level is interesting not only in the Finnish but also in the international context and this study opens up a rich array of opportunities for further studies.

Analysoimme artikkelissa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneiden käsityksiä asemastaan suomalaisilla työmarkkinoilla suhteessa samaa koulutustasoa vastaavan maisterin tutkinnon suorittaneisiin. Työmarkkina-aseman määrittymistä tarkastelemme yhtäältä inhimillisen pääoman teorian ja toisaalta koulutuskredentialismin näkökulmista. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on YAMK-tutkinnon suorittaneille suunnattu kysely (N = 1 274). Konfirmatorista faktorianalyysia käyttäen mallinsimme YAMK-tutkinnon suorittaneiden suhteellista asemaa määrittäviä tekijöitä. Tulokseksi saimme kaksi suhteellista työmarkkina-asemaa määrittävää elementtiä: ’tutkinnon tuottama kilpailukyky’ ja ’tutkinnon tuottama osaaminen’. Tutkinnon tuottama kilpailukyky suhteessa maisterin tutkintoon koettiin heikoksi, mutta sen tuottama osaaminen puolestaan vahvaksi. Sukupuoli ja koulutusala olivat yhteydessä siihen, miten tutkinnon tuottama kilpailukyky arvioitiin. Miehet ja erityisesti tekniikan alalta valmistuneet arvioivat tutkintonsa kilpailukyvyn muita vahvemmaksi. Osaaminen koettiin vahvaksi sukupuolesta tai koulutusalasta riippumatta.

No abstract

Artikkelissa analysoidaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneiden uratoiveita ja urapolkuja ja niiden suhteutumista toisiinsa erilaisten uratyyppien kehyksessä. Tarkastelun keskiössä on erityisesti liiketalouden alalta tradenomi (YAMK) tutkinnon suorittaneiden urakerronta. Tutkimuksen empiirinen aineisto pohjautuu kahdentoista vastavalmistuneen tradenomi (YAMK) koulutuselämäkerrallisiin seurantahaastatteluihin. Tutkimus valaisee eri uratyyppeihin paikantuvien YAMK-tutkinnon suorittaneiden näkemyksiä työmarkkinoille sijoittumisestaan ja urakehitysmahdollisuuksistaan. Tulokset osoittavat, että vain osalla uraa koskevat toiveet toteutuvat sillä tavalla kuin he olivat ennakoineet, muun muassa työmarkkinoilla tapahtuvasta kysynnästä tai elämäntilanteissa tapahtuvista muutoksista johtuen. Toiveiden ja toteutuneiden urapolkujen kohtaamattomuus edellyttää kerronnallista uran rakentamista, mikä puolestaan vaikuttaa urapolun tulevaisuutta koskeviin toiveisiin. On tärkeää huomioida opiskelijoiden elämänhistorian moninaisuus ja uratoiveiden muutokset YAMK-koulutuksen jatkokehittämisessä. Tutkimus tarjoaa kehyksen, jonka puitteissa vahvistaa YAMK-tutkintoa suorittavien tavoitteellista uraohjausta.