Maternal responsive and directive speech to children at 0;10 and 2;0 was investigated by applying a procedure first introduced by Flynn and Masur (2007) to a new language community (Finnish). The issues examined were consistency and stability over time and also the role of responsiveness and directiveness in child linguistic development at 1;0 and 2;6. The measures of maternal speech from each age were used to predict the results of the subsequent linguistic assessment. Negative correlations between responsive and directive utterances were found at both ages. The frequencies of responsive utterances and supportive directives increased over time. Responsiveness was positively and intrusive directiveness negatively related to child early comprehensive skills and the use of symbolic actions and communicative gestures. By contrast, no relations were found between responsiveness and directiveness and children's later linguistic capacities.
This study investigated responsive and directive speech from 60 Finnish mothers to their 2-year-old children, as well as correlations with concurrent and later vocabulary. Possible gender differences with regard to both maternal speech and children’s vocabulary skills were considered. There were no gender differences in maternal utterance frequencies or in maternal utterance types. Girls scored statistically significantly higher in receptive and expressive vocabulary tests at 24, 30 and 36 months. The effect sizes were large. Maternal Other Utterances (fillers like yes, oh, umm) were correlated with children’s concurrent receptive vocabulary. However, there was no relationship between Other Utterances and children’s later vocabulary after controlling for vocabulary size at 24 months. This association may reflect an attempt by mothers to elicit speech from more linguistically advanced children. Furthermore, mothers’ Intrusive Directives towards 2-year-olds correlated negatively with receptive vocabulary at 30 months, particularly for boys. Surprisingly, Intrusive Attentional Directives correlated positively with expressive vocabulary in the group of 30-month-old girls. The results of this study demonstrate relationships between maternal verbal interactional style and both concurrent and future child vocabulary.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitien ja 2-vuotiaiden lasten (N = 12) vapaita leikkitilanteita, joista analysoitiin lapselle suunnatun puheen piirteitä. Lapselle suunnatusta puheesta poimittiin responsiiviset ja ohjailevat ilmaukset sekä nimeämiset, laajennokset ja kielentämiset. Sen jälkeen tarkasteltiin kaikkien analysoitujen ilmaisutyyppien yhteyksiä toisiinsa. Lisäksi tutkittiin ilmaisutyyppien ja kahdessa ikäpisteessä, 24 ja 30 kuukauden iässä, mitatun lapsen sanaston tason välisiä yhteyksiä. Äitien ilmausten määrässä havaittiin paljon yksilöllistä vaihtelua. Ilmausten määrä korreloi positiivisesti responsiivisten ja kielentävien ilmausten määrään. Lisäksi responsiiviset ilmaukset korreloivat negatiivisesti sellaisten ohjailevien ilmausten kanssa, jotka suuntasivat lapsen huomiota uudelleen. Lapsen sanaston tason kannalta merkittävimmäksi äidin ilmaisutyypiksi nousivat laajennokset, joiden määrä korreloi positiivisesti myös responsiivisten ilmausten määrän kanssa. Nämä löydökset on hyvä huomioida puheterapeutin vastaanotolla, kun ohjataan puheen kehityksessä viivästyneen noin 2–3-vuotiaan lapsen vanhempia. Lapselle suunnatun puheen laadun ja sanaston kehityksen välistä yhteyttä on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla ja ottamalla huomioon vielä muitakin lapselle suunnatun puheen piirteitä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä sanastollisiin taitoihin 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä tervettä ja täysiaikaisena syntynyttä lasta (16 poikaa ja 21 tyttöä). Tulosten mukaan sukupuoli oli yhteydessä ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä sekä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli negatiivisesti yhteydessä sekä ymmärtävän että tuottavan sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, muttei vielä 24 kuukauden iässä. Lapsilla, joilla oli vähintään yksi sisarus, oli heikompi pistemäärä ymmärtävän sanaston mittauksessa 30 kuukauden iässä kuin perheen ainokaisilla. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet olivat yhteydessä ymmärtävän sanaston tasoon 24 kuukauden iässä. Esikoisuus ei ollut yhteydessä sanaston kehitykseen, eikä myöskään vanhempien koulutustaso. Aihetta on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla, sillä käytännön puheterapiatyössä tarvitaan tietoa piirteistä, jotka lisäävät riskiä kielellisille vaikeuksille.
scite is a Brooklyn-based organization that helps researchers better discover and understand research articles through Smart Citations–citations that display the context of the citation and describe whether the article provides supporting or contrasting evidence. scite is used by students and researchers from around the world and is funded in part by the National Science Foundation and the National Institute on Drug Abuse of the National Institutes of Health.