The role of governments in business and society research has remained underexplored, and recent studies have called for further investigations of mechanisms of government intervention. In response to this call, this article studies how nation branding communication can govern businesses toward sustainability by providing qualifications for sustainable business, legitimizing these qualifications, and attaching national aspirations to business conduct that meets these qualifications. A comparative exploratory analysis of the nation branding materials of Denmark and Finland shows that while the two nations qualify business sustainability in similar ways, differences exist in the legitimization of business sustainability and the national aspirations attached to sustainable business conduct. Both countries emphasize principles of efficiency and renewability in their sustainability qualifications. However, while Finland clearly seeks to attract firms to the local business environment to increase exports and improve the local economy, Denmark ascribes more heterogeneous value to sustainable business.

No abstract

This article examines the representation of sustainability on the online lifestyle site Goop as a case study of how promotional media deal with environmental and social concerns. Specifically, the paper presents how promotional intermediaries address or conceal a tension between (1) the promotion of conspicuous consumption and (2) the advocacy of sustainable living. The paper contributes to cultural intermediary scholarship by showing how promotional intermediaries attempt to reconcile this tension, advocating consumerism favorable to them while still enhancing critical cultural citizenship. By presenting sustainable brands and environmental advocates, and different—at times, incommensurable—narratives on the relationship between sustainability and consumption, promotional intermediaries signal that sustainability is important while promoting actions that can be considered to contradict the idea of sustainability, such as excessive consumption. In this way they produce a safe space for brands and consumers but arrive at a sustainability paradox.

No abstract

Vastuullisuudesta kirjoitetaan yhä enemmän, mutta vastuuttomuuden tutkimus on ollut vähäistä. Tässä artikkelissa tarkastelen, millainen rooli journalismilla on yritystoimintaan liittyvien epäkohtien ja väärinkäytösten selvittämisessä hybridissä mediatilassa. Tutkimukseni pääaineistona on 497 journalistisissa medioissa julkaistua uutisartikkelia, podcastia, radio-ohjelmaa, televisio-ohjelmaa, kolumnia, kommenttia tai pääkirjoitusta. Lisäksi aineistoon sisältyy yritysvastuutapauk- sille keskeisiä sosiaalisen median julkaisuja. Tutkimusaineiston perusteella kriittinen julkisuus liittyy erityisesti yritysten vastuuseen globaalissa taloudessa, työelämän etiikkaan, yritysten viestintään tai ympäristövaikutuksiin. Analysoin artikkelissa, millä tavoin vastuuttomuustapaukset näyttäytyvät journalistisissa medioissa. Tulokset havainnollistavat, miten yritysvastuukohut usein syntyvät erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyönä. Voimme toisaalta havaita, miten yritystoiminnan vaikutuksista raportointiin liittyy jännitteitä eri tiedontuottajien välillä. Kansalaisjärjestöt ja vastuullisuusvaikuttajat voivat täydentää uutistoimittajien ja tutkivien journalistien työtä yhteiskunnallisten ongelmien ja epäkohtien esiintuojana.