No abstract

Problem The measurement of functioning in clinical practice should be systematic and comprehensive. However, different versions of the same functioning measure are used e.g. by physicians, psychologists, physiotherapists and occupational therapists. The TOIMIA network of experts aims to harmonize and develop the measuring of functioning in Finland. Description of the problem With increasing immigration to Finland, a specific need for guidelines on how to assess functional and work capacity of recently settled persons was identified. Led by the National Institute for Health and Welfare (mobiTARMO-project, 2017-2020), guidelines for assessing functional and work capacity in the integration phase are in preparation. Results The guidelines on assessing functional and work capacity in the integration phase include four principles: Functional and work capacity assessment should be done with culturally and linguistically appropriate methods.Assessment should be based on shared expertise of the professional and the client.Assessment should be comprehensive, and take into consideration physical, psychological, social and cognitive functional capacity, activities of daily living, and environmental factors.Assessment should be systematic and lead to further actions and necessary services.The national guidelines will be disseminated as free online access material in the Terveysportti health portal to professionals in clinical practice and research. Lessons There are specificities to the cross-cultural assessment of functional and work capacity of recently settled persons. National guidelines can be created through broad collaboration of different organizations, as in the TOIMIA network of experts in Finland. Key messages Jointly agreed principles on how to assess functional and work capacity in the integration phase benefit professionals and clients. National guidelines can be created, disseminated and taken into practice through broad collaboration.

No abstract

Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielillä Tausta ja tavoitteet: Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus on kasvava osa suomalaista yhteiskuntaa. Arviointimenetelmien kulttuurisidonnaisuus voi rajoittaa toimintakyvyn arvioinnin luotettavuutta ja asettaa henkilöt eriarvoiseen asemaan asiakastilanteissa. Tämä artikkeli kuvaa prosessia, jolla arviointimenetelmää kehitettiin kognitiivisen haastattelun menetelmällä. Menetelmät: Kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät mobiilissa (mobiTARMO) -hankkeessa kartoitettiin toimintakyvyn arviointimenetelmää, joka soveltuisi kotouttamistyöhön. Työ- ja toimintakyvyn arviointiin kehitetty Kykyviisari-menetelmä käännettiin arabiaksi, somaliksi sekä kurdiksi (sorani) ja venäjäksi. Menetelmän kulttuurisensitiivisyyttä tutkittiin kognitiivisella haastattelulla (N=61). Haastatteluaineisto analysoitiin sisältöanalyyttisin menetelmin. Tulokset: Kognitiivinen haastattelu osoitti, että monet tekijät vaikuttavat käännösten ymmärrettävyyteen. Tietyt ilmiöt (esim. käsitys perheestä ja vapaa-ajasta) näyttäytyivät kulttuurisidonnaisina. Kyselyn ongelmakohdat painottuivat kielestä riippumatta samoihin asioihin, ja siten kysymysten kulttuurinen adaptointi toteutettiin yhdenmukaisesti kaikille kielille. Kykyviisarin kulttuurinen adaptointi toteutettiin a) tarkentamalla itse kysymystä ja hyödyntämällä käännettävän kysymyksen muotoilussa selkokielistä kysymyksen asettelua, b) lisäämällä selitteitä vastausvaihtoehtoihin selkokielisen lomakkeen mukaisesti sekä c) lisäämällä kohderyhmälle räätälöityjä selitteitä. Johtopäätökset: Kulttuurien välisestä kognitiivisesta haastattelusta oli selkeää hyötyä arviointimenetelmän kehittämisessä. Lopputuloksena on arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielisille vastaajille soveltuvat versiot Kykyviisarista. Kulttuurisensitiivinen arviointi edellyttää kielellisesti ja kulttuurisesti sopivan arviointimenetelmän lisäksi myös arvostavaa vuorovaikutusta ja kohtaamista ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Asiasanat: kognitiivinen haastattelu; kulttuurisensitiivisyys; kotouttaminen; maahanmuutto Ydinasiat: Arviointimenetelmän kulttuurisidonnaisuus voi rajoittaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnin luotettavuutta. Kognitiivisen haastattelun menetelmällä voi tutkia ja kehittää arviointimenetelmän soveltuvuutta ja kulttuurisensitiivisyyttä. Kysymysten tulkintoihin vaikuttavat paitsi kieleen ja kulttuuriin liittyvät seikat myös vastaajan tausta ja haastattelutilanne. Kykyviisarin kieliversioilla voi arvioida työ- ja toimintakykyä kotoutumisvaiheessa.   Using cognitive interview to culturally adapt a tool for assessing work ability and functioning: experiences of testing the Abilitator in Arabic, Somali, Kurdish and Russian ABSTRACT Background and aim: Cultural and linguistic diversity is a growing part of Finnish society. This needs to be taken into account in cross-cultural assessment of functioning to ensure equal and reliable outcomes. This article describes a process through which an assessment tool was developed using cross-cultural cognitive interviews. Method: The Culturally sensitive functioning measures in a mobile application (mobiTARMO) -project mapped suitable evaluation tools for integration settings. The Abilitator, a method for self-assessment of work ability and functioning, was translated into Arabic, Somali, Kurdish (Sorani) and Russian. The cultural sensitivity of the Abilitator was tested with cognitive interviews (N=61). The data was analyzed using content analysis. Results: Cognitive interviews showed that various factors affect the quality and understandability of the translations. Some aspects, such as views of family or free-time, were more bound by culture. The challenges in the questionnaire were consistent regardless of the language of the translation, and thus the cultural adaptation of the questions was conducted uniformly in all languages. The cultural adaptation of the Abilitator was conducted in three ways: a) the question itself was made clearer, often utilizing the simple language form, b) by adding more definitions to answer options, and c) by adding examples and details designed for the target group. Conclusions: Cross-cultural cognitive interview was clearly beneficial for the development of a culturally sensitive evaluation tool. The end results are adapted versions of the Abilitator suitable for Arabic, Somali, Kurdish and Russian speaking respondents. Culturally sensitive evaluation requires suitable tools, as well as open and respectful interaction between the professional and the individual. Key words: cognitive interview; cultural sensitivity; integration; immigration

No abstract