By processing large quantities of crop residues, earthworms enhance the mineralization of organic matter but have also been shown to stabilize soil organic carbon (SOC) into soil fractions like microaggregates (53-250 µm) within macroaggregates (>250 µm) especially 2 in no-till soils. Our objective was to find direct evidence on the impact of an anecic, soil surface-feeding earthworm, Lumbricus terrestris L., on the redistribution of SOC and soil nitrogen (N) into macroaggregate-occluded soil fractions of boreal soils. We sampled soil (0-5 cm depth) from the middens of L. terrestris (mounds of collected residue and surface casts at the openings of its permanent burrows) and the adjacent non-midden (bulk) soil at three no-till sites in southern Finland: two clayey sites (sites 1-2) and one coarse textured site (site 3). Compared to bulk soil, the soil in L. terrestris middens featured general increase in aggregate size and content of SOC and N within the large macroaggregates (>2000 µm) at the clayey sites. The microaggregates within the large macroaggregates had accumulated more SOC and N in the midden soil especially at site 1 where 99% of the difference in total SOC between midden and bulk soil was associated with this type of SOC stabilization. At site 2, the increase in SOC found in the large macroaggregates was counteracted by a decrease in SOC in microaggregates within the small macroaggregates (250-2000 µm). No differences in SOC stored in soil fractions were found between midden and non-midden soil at the coarse soil site 3 with higher top soil decomposition rate compared to sites 1 and 2. Across the study sites, the total amount of SOC was 6% higher in midden soil compared to the bulk soil. These results suggest L. terrestris mediates the storage of SOC and N into better protected soil fractions in clay soils under boreal conditions.

No abstract

No abstract

No abstract

Maataloustuotantoon kohdistuu suuria ympäristöhaasteita. Valtakunnallisessa vesiensuojelussa ontavoitteena, että maatalouden kuormitus vähenisi kolmanneksen verrattuna vuosien 2001–2005kuormitukseen vuoteen 2015 mennessä. Samaan aikaan maatalouden tulee myös sopeutuailmastonmuutokseen.Suurin osa maatalouden vesistökuormituksesta muodostuu kasvukauden ulkopuolella.Valuntahuiput ajoittuvat keväällä lumen ja roudan sulamiseen ja syksyn sateisiin. Tulevaisuudessaravinnekuormituksen hallinta on entistä haastavampaa, mikäli syksyt muuttuvat nykyistä sateisimmiksi jatalvet leudommiksi, kuten nykyisten ilmastonmuutosennusteiden perusteella voidaan olettaa.Talviaikainen kasvipeitteisyys suojaa maan pintaa ja sen on todettu vähentävän savimaideneroosiota ja partikkelifosforin huuhtoutumista. Kevätkylvöisten kasvien viljelyssä kasvukaudenulkopuolinen kasvipeitteisyys voidaan toteuttaa sekä vähentämällä syysmuokkausta (mm. kevennettymuokkaus, suorakylvö säkeen keväällä) että lisäämällä viljelykiertoon monivuotisia kasveja.Muokkausta kevennettäessä edellisen vuoden kasvustojäte voi mm. hidastaa maan lämpenemistä jakuivumista keväällä sekä luoda suotuisat olosuhteet vaikeuttaa maajakasvijätelevintäisillekasvitaudeille. Useimmiten maassa on kuitenkin jossain määrin luontaista kykyä estää taudinaiheuttajienkehittymistä ja kasvua. Syynä ovat muut maaperän mikrobit: mikrobiston monimuotoisuuden sinänsä ontodettu vahvistavan maan kykyä tukahduttaa sienitauteja. Maaperän mikrobiston koostumuksenratkaisevana tekijänä on viljelytekniikka, joka vaikuttaa maamikrobien ravintoon ja elinympäristönolosuhteisiin.Vuonna 2009 aloitettiin hanke ’Tuotannon kestävyys muuttuvissa ilmastooloissa– teknologisetratkaisut ja maaperäbiologisten ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen (SUCCESS)’, jonka tavoitteena onkehittää innovatiivistä ja käytännön peltoviljelyyn soveltuvaa maatalouden ympäristöteknologiaa peltojenkasvipeitteisyyden lisäämiseksi samalla hyödyntäen maaperämikrobiston ekosysteemipalvelujatautimikrobien tukahduttamiseksi luontaisin menetelmin ja kasvijätteen toivotunlaiseksi hajotukseksi.Hankkeessa on monitieteinen tutkimusryhmä MTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijoita maataloudenympäristöteknologiasta, ympäristöbiotekniikasta, biologiasta ja mikrobiologiasta.Posterissa esitellään SUCCESS hanke sekä siinä rakennettu jatkuvatoiminen mittausjärjestelmämaan ja maailma– rajapinnan ominaisuuksien tutkimiseen. Mittausjärjestelmät on pystytetty kahdellekoealueelle; monokulttuuri ja viljelykierto kokeisiin. Mittauksilla vertaillaan kyntö ja suorakylvölohkojenolosuhteissa tapahtuvia muutoksia vuoden ympäri. Lisäksi kerrotaan mittaustulosten hyödyntämisestämallituksessa ja menetelmäkehityksessä.