Tämä katsaus tarkastelee, minkälainen pedagogiikka voisi edistää nuorten kansalaisvaikuttamista nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa ihmiskunta on ylittämässä planetaarisia rajoja. Tarkemmin tutkimus käsittelee ”konkreetin utopian” käsitteen pedagogisia mahdollisuuksia toisen asteen opiskelijoiden demokraattisen vaikuttamisen valmiuksien edistämisessä. Katsauksessa käsitellään ensin lyhyesti utopian käsitettä sosiologiassa ja kasvatustieteessä. Sen jälkeen siinä esitetään luonnos mallista, jota on kehitetty tutkimusprojektissa Konkreettien utopioiden pedagogiikka: Nuorten toimijuus ja ilmastoaktivismi opetuksessa (2020–2023). Projektin tavoite on suunnitella ja tutkia pedagogisia lähestymistapoja, joilla voidaan vastata nuorten ilmastonmuutosta koskeviin huoliin, tukea aktiivisen kansalaisuuden kehittymistä ja edistää kestävän kehityksen toimia lukioissa ja ammattikouluissa. Projektin lähestymistapana on tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välinen yhteistyö ja se toteutetaan yhteistyössä opettajien, kansalaisjärjestöjen ja nuorten ilmastoaktivistien kanssa. Projektissa hyödynnetään suunnittelututkimuksen menetelmiä uudenlaisen pedagogiikan muotoiluun ja tutkimiseen. Katsauksen lopussa pohditaan ehdotetun pedagogisen mallin merkitystä demokratiakasvatuksen ja nuorten kansalaisvaikuttamisen edistämisessä.

Tapaustutkimuksessa tarkastellaan, millaisiin yhteiskunnallisiin asioihin työväentaiteen perinteeseen kiinnittyvä sekakuoro Koiton Laulu on 50 viime vuoden aikana taiteellisena toimijana halunnut vaikuttaa ja ottaa kantaa sekä miten ja minkälaiseen ihmisyyteen harrastusyhteisö voi kasvattaa jäseniään. Tutkimuksen aineistona ovat eri vuosikymmenillä kuoroon liittyneiden kuorolaisten (N = 16) teemoitellut yksilöhaastattelut, joihin saivat osallistua kaikki nykyiset kuorolaiset. Lisäksi 27 kuorolaista osallistui kahteen Erätauko-keskusteluun. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ekososiaalisen sivistyksen ja osallisuuden käsitteiden kautta. Tulosten mukaan harrastajakuoro voi toimia yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana ja oppimisen yhteisönä. Kuoron aktivismi on elänyt maailman muuttuessa. Se ylläpitää työväenliikkeen perinteisiä vaikuttamisen teemoja, mutta globaalit kysymykset, kuten ihmisoikeudet ja ympäristö, ovat kuorolaisille yhä tärkeämpiä. Ekososiaalisen sivistyksen ja sen ihmisyyden ihanteen teemat näkyvät ohjelmistossa ja toiminnassa mutta eivät aina toteudu kuoron sisäisessä toiminnassa. Kuorolaiset toivovat haasteita ratkottavan esimerkiksi dialogisilla menetelmillä. Ylisukupolvisen oppimisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteisönä kuoro perustuu turvalliseen, moniääniseen vuorovaikutukseen.

Filosofian professori Reijo Wilenius kirjoitti teoksensa alkuaan vapaan sivistystyön aikuiskasvattajille pitämänsä luentosarjan pohjalta. Koska käsitys sivistyksestä muuttuu ajan mukana, on kiehtovaa lukea ajatuksia sivistyksestä neljän vuosikymmenen takaa ja peilata niitä nykypäivään.