No abstract

Kun viesti, editointija julkistaminen tulevat näkyviksi verkkokirioittamisen poetiikkaa Nyþisen viestintäkulttuurin tutkimuksen tavallisin käsite on viesti, jonka avulla informaatiotieteet lfüestyvät tutkimusaluettaan. Uuden viestikulttuurin empiirinen tutkimus pyrkii selvittämään, minkdlaisia ovat yleiset puhetavat sähköpostin, chatin ja tekstiviestien käytössä. Keskeisiksi tarkastelussa nousevat siis kielelliset konventiot, kun reas poetiikkaa tarkastelevia lähestymistapoja on vähemmän. Vaikka viestintätutkimuksessa puhutaan luovuudesta, se jää usein vaille kásitteellistä painoa, koska þymystä viestin poeettisuudesta ei aseteta. Samaan aikaan kirjallisuuden teoriassa viestin käsite tunruu unohtuneen itsestään selvyydeksi: riittää, kun muistaa Roman Jakobsonin tunnerun määritelmän, jonka mukaan viestin poeettinen funktio merkitsee huomion kiinnittymistä viestiin itseensä. Mestintä verkkoaikakaudella on niin rutinoitunutta, että viestin viestimäisyys on katoamassa. Siksi on syytä ensin palauttaa lyhyesti mieleen Jakobsonin painottama viestin poeettinen funktio yli puolen vuosisadan takaa. Jakobsonilla viestin käsite oli tosin laajin mahdollinen: se kattoi kaiken kielellisen informaation, ja näin se oli huomattavasti abstraktimpi kuin mitä nyþiseen viestikulttuurin tutkimukseen rarviraan.l Vestikulttuu¡in tutkimisen kannalta merkittävää oli kuitenkin se, että viesrin poeettisen funktion painottaminen merkitsi hänellä nimenomaan auromatisoituneen kielen-kaytOn paljastamista. Siinä on implisiittisesti mukana myös ajatus tottumuksen soka! seman mediasuhteen paljastamisesta. Mutta Jakobsonin (1979 , 29) poeettinen funktio painotti kielisuhdetta, jossa ihmettely sai sijansa, vaikka tämä selvästi häiritsi viestin denotatiivista välittymistä. Kuten Gérard Genette painottaa, Jakobsonin ja formalistien poeettisuuden teoria oli ainutlaatuinen nimenomaan siksi, että sen suhde arkikieleen oli erittäin radikaali. Kun yleensä l900Juvun puolivälin teorioissa poeettisuus liitettiin esteettiseen kuvaustyyliin, niin Jakobsonille poeettisuus merkitsi kielen käytössä totunnaisen oudoksi tekemistä. Kun välineellinen kielenkä¡rö auromarisoi semantrisen suhteen eli teki siitä itsestään selvän, niin vastalääkkeeksi poeettinen viesti havahduttaa 24 KirjallisuudentutkimulsenaikakauslehtiAV¡\lN. 2006. I

No abstract

No abstract

No abstract