Industrial symbiosis, representing resource sharing and byproduct use among colocated firms, is a key concept of industrial ecology. Local co-operation in industrial symbioses can reduce raw material use and waste disposal, but material and energy flows extending outside symbiosis boundaries can cause considerable environmental impacts. These external impacts are often ignored in industrial symbiosis studies. In this study, we compared process, hybrid and input-output life cycle assessment (LCA) approaches in quantifying the overall environmental impacts of a forest industrial symbiosis, situated in Kymenlaakso, Finland. Conclusions from an earlier process-LCA were strengthened by the use of hybrid-LCA as local emissions were found to cause less than half of the global impacts. In some impact categories, the whole impact was caused by supply chain emissions (land use, metal depletion and ozone depletion). The cutoff in process-LCA was found to be less than 25%, except in metal depletion and terrestrial ecotoxicity. Input-output LCA approximated hybrid-LCA results well in most impact categories, but seriously underestimated land use and overestimated terrestrial ecotoxicity. Based on the results we conclude, that input-output based LCA can be used to analyze the global impacts of an industrial symbiosis, but a careful interpretation of the results is necessary in order to understand the influence of aggregation and allocation.

No abstract

No abstract

Hevosten lukumäärä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Vuonna 2006 hevosia oli rekisterissä 66050, kun vastaava luku vuonna 1980 oli 31 484. Talleja Suomessa oli vuonna 2005 arviolta 15 000 jamäärän arvioidaan kasvavan entisestään.Hevostallien lisääntyessä sekä keskittyessä erityisesti kasvukeskusten yhteyteen myös niistä aiheutuvienympäristöhaittojen merkitys korostuu. Pienilläkin talleilla lannasta aiheutuva ravinne- jamikrobikuormitus saattaa paikallisesti olla merkittävä vesiensuojelullinen sekä hygieniaongelma.Ratsastus sekä hevosten tarhaaminen aiheuttaa eroosiota, maaston kulumista ja kasvillisuudentallaantumista sekä tämän myötä maaston vettymistä. Välillisesti hevosenpito aiheuttaaympäristökuormituksia mm. rehun- ja sähköntuotannon kautta. Ympäristölupa vaaditaanpääsääntöisesti kuitenkin vasta 60 hevosen tallilta. Systemaattiselle ympäristöasioiden hoidolle on siistarvetta myös kasvavassa hevostaloudessa.Tätä taustaa vasten Euroopan Unionin LIFE Ympäristö- rahoitusvälineen päärahoittamassahankkeessa EquineLife – toimintamalli ekologisesti ja eettisesti kestävälle hevosurheilulle sovellettiinympäristöjärjestelmiä hevostalouteen ja luotiin toimintamalleja hevostalouden ympäristö-,turvallisuus- ja hyvinvointiasioiden kehittämiseksi niin hevosyrityksissä kuin -tapahtumissakin.Toimintamallien pohjana oli Euroopan Unionin asetukseen perustuva EMAS (The Eco-Managementand Audit Schme) -ympäristöjärjestelmä. Kahdessa pilot- kohteessa, MTT Hevostaloudessa sekäYpäjän Hevosopistolla, EMAS- ympäristöjärjestelmä myös rekisteröidään vuonna 2008.Standardiin perustuvia ympäristöjärjestelmiä on sovellettu Euroopassa muuhun kotieläintalouteen,mutta ei hevostalouteen. Ruotsissa, Ranskassa ja Tanskassa on kokemuksia ISO14001- standardinkäytöstä yleisesti maataloudessa. Myös Yhdysvalloissa ISO14001- ympäristöjärjestelmiä onsovellettu siipi-, liha- ja lypsykarjatalouteen. Sen sijaan Australiassa on rakennettu ISO14001-järjestelmiä myös hevostalouteen. Kuitenkin hevostalouteen on käytetty itse kehitettyjäympäristöjärjestelmiä ja -ohjelmia erityisesti Yhdysvalloissa sekä Australiassa ja jonkun verranEuroopEaqsusain. e Life- hankkeesta saadut kokemukset myötäilevät muualta maailmasta saatuja tuloksia.Niissä hyötyinä nähtiin mm. tilastotiedon kerääminen, hiljaisen tiedon dokumentointi, jätehuollon jaympäristönsuojelun kehittyminen sekä kustannussäästö- ja imagohyödyt. Järjestelmiä pidettiinkuitenkin aikaavievinä, vaikeaselkoisina, byrokraattisina ja rasitteina päätoiminnolle.