No abstract

Artikkelissamme selvitämme Helsinkiä tarkoittavien slanginimien, Hesan ja Stadin, käyttöä uudentyyppisen aineiston ja menetelmän avulla. Aiemmissa näitä nimiä koskevissa tutkimuksissa lähtökohta on ollut kvalitatiivinen, mutta tässä tutkimuksessa lähdemme liikkeelle laajasta digitaalisesta aineistosta ja tilastollisista menetelmistä. Tutkimuksemme on uusi avaus nimistöntutkimuksessa, ja nimitämme sitä korpusavusteiseksi nimistöntutkimukseksi, lyhyemmin korpusonomastiikaksi. Aineistonamme on laaja Suomi24-keskustelufoorumista muodostettu ja Kielipankista saatava Suomi24-korpus, josta olemme hakeneet Hesa- ja Stadi-nimet. Tutkimus toteutetaan korpusavusteisena diskurssintutkimuksena. Molemmat nimet esiintyvät aineistossa yli 45 000 kertaa. Analyysimme alkaa tilastollisesta kollokaatioanalyysista, minkä jälkeen kummankin nimen kollokaateista on valittu tarkasteltavaksi 200 merkitsevintä kollokaattia. Kollokaatit on ryhmitelty merkityksensä perusteella luokkiin, jotka muodostavat näiden sanojen kontekstista fraseologisin perustein havaittavan diskurssiprosodian. Hesa- ja Stadi-nimet jakavat yhteisiä diskursseja, mutta niillä on myös omia diskurssejaan. Hesaa käytetään, kun Helsinkiä katsotaan ulkopuolelta ja se on esimerkiksi muuttamisen tai matkustamisen kohde; lisäksi Hesasta jatketaan matkaa muualle, mikä näkyy monina kaupunkia merkitsevinä kollokaatteina. Erilaisista paikoista ja kaupungeista sekä liikkumisesta ja matkustamisesta keskustelu onkin Hesan yhteydessä tavallista. Stadi-nimi kuvastaa puolestaan syntyperäistä ja aitoa helsinkiläistä identiteettiä, mikä tukee aiempia havaintoja nimen käytöstä. Stadia käytetäänkin juuri silloin, kun puhutaan "meistä stadilaista" ja katsotaan kaupunkia ikään kuin sisältäpäin. ”Stadilaisuutta” korostetaan myös slangisanojen käytöllä Stadi-nimen yhteydessä, ja toisinaan muulta tulleista käytetyt nimitykset ovat melko affektiivisia. Menetelmämme nostaa esiin uutena piirteenä erityisesti sen, että matkustaminen ja liikkuminen on erityisesti Hesaan liittyvien diskurssien läpileikkaava teema. Myös Stadiin liittyy liikkuminen, mutta näkökulma on selvästi erilainen: liikkuminen tapahtuu pikemmin Stadissa kuin sitä kohti tai sieltä pois. Aiempaa tutkimusta tukevat havainnot, jotka liittyvät aidon helsinkiläisen identiteettiin korostamiseen Stadi-nimellä.

The article investigates the linkages between urban transformation and informal verbalizations of everyday spaces among male juveniles from Sörnäinen (a working-class district in Helsinki) in 1900-39. Sörkka lads' biographically and contextually varying uses of slang names mirrored their itineraries across the city in the search of earning and spare-time opportunities. As a simultaneously practical and stylistic street language, the uses of slang both eroded (in uniting bilingual male juvenile groups) and strengthened (as with providers and teachers, workingclass girls, upper-class urbanites and rural newcomers) existing socio-spatial boundaries. Unlike in the late nineteenth century Stockholmska slang studied by Pred, openly irreverent toponymic expressions vis-à-vis the hegemonic conceptions of urban space were relatively few in early Helsinki slang. 2 E.g. D. Garrioch, 'House names, shop signs and social organization in Western European cities', Urban History, 21 (1994), 20-48; M. Azaryahu, 'The power of commemorative street names', Environment and Throughout the article, we utilize the following etymological key to indicate which language(s) each slang toponym mentioned apparently stemmed from, as well as a decade of its first known usage: S = Swedish, F = Finnish, R = Russian, E = English, O = other language; 1800 = prior to twentieth century, 00 = 1900s, 10 = 1910s, 20 = 1920s, 30 = 1930s. Aström, Samhällsplanering och Regionsbildning i Kejsartidens Helsingfors (Helsingfors, 1957), 42-316; Waris, Työläisyhteiskunnan, 13-29, 108-22.

This paper presents a series of projects where one of the main sources for toponomastic research in Finland, the corpora of 2.7 million place names in the Names Archive database of the Institute for the Languages of Finland, was digitized, enriched, and published as Linked Open Data using a data processing pipeline. Utilizing the Linked Data infrastructure and various external data sources, a modern full-stack web application, NameSampo, was created in collaboration between toponomastic researchers and computer scientists for searching, analyzing, and visualizing digital toponomastic data sources.

Immigrant Somali youth living in Helsinki are the focus of this article. The study investigates what kind of Somali place names Somali teenagers use in their home surroundings and what kind of perceptions and beliefs they have about these names and their use. The study also discusses Finnish people’s perceptions of these Somali names. Methodologically, the study belongs to the field of folk onomastics which can be defined as the study of people’s beliefs and perceptions about names and name use. The study demonstrates that Mogadishu, which started out as a racist name, has been appropriated by the Somalis themselves. The study also shows how a number of Somali words are used for certain places in Helsinki. Finally, the study discusses the methodological challenges that interviews are faced with in folk onomastic investigations.