Kun sisällöntuotannosta on tullut viestinnän kuumin tehtävä, poliitikot siirtyvät viestintätoimistoihin töihin ja verkkoympäristössä taustakytköksien havaitseminen helpottuu, on selvää, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat nousemassa viestinnän keskiöön. Brändättyjen mediasisältöjen ja freelance-toimittajatyön yleistyessä on jopa ehdotettu, että "läpinäkyvyys on uusi objektiivisuus", sillä kenenkään ei oleteta enää olevan täysin puolueeton. Läpinäkyvyydellä leikittäessä leikitään kuitenkin aina luottamuksella, ja ilman luottamusta viestintä ei kanna. Viestinnän ammattilaisista on tulossa organisaatioiden läpinäkyvyyslähettiläitä. ProComma Academic 2 avaa tutkijoiden näkökulmasta läpinäkyvyyden positiivista ja negatiivista puolta. Kirja lähestyy ajankohtaisia viestinnän teemoja dataviestinnästä ja brändätyistä sisällöistä sijoittajaviestintään, innovatiivisuuteen ja lupaan olla olemassa. Kirjoittajiksi on poimittu Suomen huippuasiantuntijoita eri teemoista, ja esitelty tieto on ProComma Academicin hengen mukaan läpinäkyvää ja tutkittua. Johdannossa avaan, miten kaikki organisaation harjoittama avoimuus ja läpinäkyvyys ei välttämättä ole sitä sidosryhmien mielestä. Lisäksi läpinäkyvyysviestintä on aina avoin kutsu sidosryhmille arvioida entistä tarkemmin organisaation toimintaa, hyvässä ja pahassa. Viestinnän ammattilaisten tehtäväksi nouseekin läpinäkyvyysodotusten monitorointi ja rakentaminen, sillä sidosryhmät ovat valmiita osallistumaan yhä enemmän organisaatioiden toimintaan. Kimmo Taiminen esittelee tästä yleisöjen suurempaan osallistumiseen tähtäävästä toiminnasta yhden uuden muodon: maksetun sisällöntuotannon. Kun brändi ja media tekevät yhteistyötä, toimitaan alustoilla, joihin traditionaalisesti on ollut pääsy vain journalisteilla. Läpinäkyvyys nousee keskiöön Tervetuloa PROCOMMA ACADEMICIN 2. numeroon, joka kysyy: , / 10