E-services for the social inclusion of people with disabilities: A literature review

Abstract

Background: It is assumed that e-services support persons with disabilities in their everyday life by improving communication and interaction with healthcare organizations and whilst facilitating their social inclusion. Aim. The aim of this study is to examine the contribution of e-services in terms of how they diminish barriers and constraints on social inclusion. Method: A literature review was performed, covering the period between 2010 and 2016 (6 years). Only studies that discussed the social inclusion of people with disabilities or presented prototype solutions to this problem were included. Results: The results of this study show that there is a lack of theoretical framework which can be used to measure the effectiveness of the e-services or innovations in the area of e-services in the contexts that were examined. The existing research studies are normally generic and do not discuss whether the requirements that are imposed on a particular e-service differ depending on (i) type of disability, (ii) the ICT-maturity or skill of the end-user, or (iii) context in which the e-service will be used. In general, previous research in this area claims that e-services do assist people with disabilities access to society (defined as the community in which they live), even when no evidence is actually presented about the impact such services have in this area of the end-user's life. Conclusion: The results of the present study present us with new knowledge about the types of ICTbased innovations and e-services that have been proposed to facilitate the social integration of people with disabilities.

Staff as Advocates, Moral Guardians and Enablers – Using ICT for Independence and Participation in Disability Services

“…In contemporary society, mediated interactions (e.g. interactions using a device such as a mobile phone, internet tablet or computer) have increased and now complement face-to-face interactions (Manzoor & Vimarlund 2017;Thomson 1995). However, for young adults with intellectual disability (ID), mediated interactions can be difficult.…”

Valtavirtateknologioita itsenäisesti käyttävien vammaisten henkilöiden eriytyvät toimijuudet sähköisten vammaispalveluiden käyttäjinä

“…Yleisesti ottaen vammaiset kansalaiset käyttävät valtaväestöä vähemmän digitaaliteknologiaa käytön esteiden liittyessä muun muassa korkeisiin kustannuksiin, huonoon suunnitteluun ja puutteelliseen opastukseen [4][5][6][21][22]. Vammaisten henkilöiden sähköisten palveluiden käyttöä on tutkittu vähemmän kuin heidän tietokoneiden, älypuhelimien tai sosiaalisen median käyttöään [23][24][25][26][27] ja pääasiassa on selvitetty vammaisten kansalaisten terveyspalveluiden käyttöä [28]. Sähköistyvien palveluiden on havaittu tarjoavan osalle vammaisista osallisuusmahdollisuuksia [17,29], mutta väitteitä teknologian vammaisten ihmisten osallisuutta vahvistavasta vaikutuksesta on tehty myös ilman vammaisten henkilöiden moninaisten tilanteiden riittävää huomiointia [28].…”

“…Vammaisten henkilöiden sähköisten palveluiden käyttöä on tutkittu vähemmän kuin heidän tietokoneiden, älypuhelimien tai sosiaalisen median käyttöään [23][24][25][26][27] ja pääasiassa on selvitetty vammaisten kansalaisten terveyspalveluiden käyttöä [28]. Sähköistyvien palveluiden on havaittu tarjoavan osalle vammaisista osallisuusmahdollisuuksia [17,29], mutta väitteitä teknologian vammaisten ihmisten osallisuutta vahvistavasta vaikutuksesta on tehty myös ilman vammaisten henkilöiden moninaisten tilanteiden riittävää huomiointia [28]. Esimerkiksi saamelaisten vammaisten henkilöiden elämään digitalisaation on todettu tuottavan yksi-löllisesti ja yhteisöllisesti sekä mahdollisuuksia että haasteita [10].…”

“…Laadullisen tutkimuksemme tavoitteena on lisätä ymmärrystä vammaisten henkilöiden tilannekohtaisista toimijuuksista SVP-käyttäjinä. Tutkimuksemme paikkaa katvetta, jota on havaittu erilaisten vammojen, palvelun käyttäjien yksilöllisten elämäntilanteiden sekä riittävän teknologisen rajauksen huomioinnissa [28]. Tutkimuksemme myös kohdentaa aiemman kansalaiskyselyn tietoa, jossa vastaajat sijoittivat itsensä muita käyttäjiä ohjaamaan kykeneviksi sähköisten palveluiden asiantuntijakäyttäjiksi, sujuvasti monia palveluja käyttäviksi, peruspalveluja itsenäisesti käyttäviksi tai tukea tarvitseviksi noviisi-käyttäjiksi [12].…”

From prototype to societal inclusion: Identified challenges for sustainable implementation of e-services for individuals with disabilities

“…Studies can also be found on eservices that support individuals' participation in the community and in the labor market [14,15]. In general, the published studies with the focus on social integration of individuals with some disability seem to lack theoretical frameworks framing [16,17] and the eservices or ICT based applications suggested or prototyped are usually developed without any participation of the end-users [18,19]. Further, there are seemed to be a lack of studies that describe how the implementation process should be carried out and which factors that are of special relevance for a successful and sustainable implementation of e-services or ICT based applications for individuals with disabilities.…”