EcoJustice Approach to Dance Education

Abstract

Heatwaves, extinct species, and broadly polluted areas worldwide are apparent signs of the humancaused ecological crises. Scholars agree that a collective ecological change is needed to save the Earth. Thus, we must critically reflect how we, as dance educators, are dependent on how dance is defined, and how its educational aims and practices are justified in the era of ecocrisis. In this article, we suggest an EcoJustice approach to dance education. This theoretical study is based on the EcoJustice education framework but draws from our practices as dance educators and the directors of community dance projects. In this article, we open up a discussion on the ways that the processes of dance education can lead to an ecosocially informed paradigm shift. We will suggest three aspects considering the three aspects of an EcoJustice approach to dance education: 1) celebrating diversity, 2) recognizing the lived body, and 3) practicing co-creation.

The Living Dying Body: Arriving at the Awareness of All Life’s Interdependencies through a Video Artwork

“…In recent years, the ecosocial approach (Salonen & Bardy, 2015) has become a significant perspective in Finnish educational philosophy. Ecosocial issues have been examined in areas such as virtue ethics (Pulkki, 2021;Värri, 2018), justice (Foster & Turkki, 2021;Foster et al, 2019a), well-being (Salonen, 2014), socio-cultural animation (Järvinen et al, 2020), and art education (e.g., Foster, 2017;Foster et al, 2019a;Foster et al, 2022b;Suominen, 2016). These ecosocial insights into educational philosophy have also informed the ecosocialization theory (Keto & Foster, 2021;also Foster et al, 2022a).…”

Mitä on ekososiaalinen kasvatusteoria?

“…mm. Foster 2019;Foster & Turkki 2021). Tästäkin syystä Paavilaisen (2022, 10) väite siitä, "että ekofeminismiin sisältyy ekososiaalista ajattelua keskeisemmin pyrkimys kaikenlaisesta sorrosta vapautumiseen ja sen mukaiseen analyysiin ja toimintaan (ks.…”

“…Emansipaatiota ekososiaalista kestämättömyyttä tuottavista arvoista, uskomuksista ja toimintatavoista on kuvattu myös muun muassa innostamisen teorioista ammentaen (Järvinen, Foster & Morris 2020) sekä taiteen näkökulmasta modernin maailmanymmärryksen aktiivisena "toisintekemisenä" (Foster 2017;2019;Foster & Turkki 2021). Toisin kuin Paavilainen (2022, 19) tulkitsee, olemme nostaneet esiin myös sitä, kuinka ekososiaalinen transformaatio on mahdollinen vain, jos kasvatustyön todellisuutta kehitetään myös rakenteellisesti, koulun johtamisen ja opettajankoulutuksen kautta (esim.…”

“…Niin ikään ekososiaalisen sivistyksen (Salonen 2014;Salonen & Bardy 2015), ekososiaalisen oikeudenmukaisuuden (Foster 2017, Foster & Turkki 2021Foster ym. 2019) ja ekososialisaation (Keto & Foster 2021) -jotka Paavilainen myös mainitsee ekososiaalisen kasvatuksen ydinkäsitteiksi -taustalla vaikuttaa relationaalinen ihmiskäsitys, eli paitsi ihmisyksilöiden myös ihmisen ja muun luonnon ontologinen kietoutuneisuus (myös Pulkki, Pulkki ym.…”

63 windows: Generating Relationality Through Poetic and Metaphorical Engagement

“…When I say that my memory is a window, the listener knows that I am not talking about this window here, above the table, but that I am talking about how I feel my memory, my history. The listener may find it accurate in their perspective and immediately and in clarity with rational knowledge (also Foster & Turkki, 2021). Engaging with artwork is not only a cognitive but also a multisensible process in which perceptions obtained through different senses-and experienced together with emotions and memories-provoke the viewer to reflect and seek an explanation, a unity, in the poetic expression.…”