Journalistista mediaa kritisoiva ja haastava vastajulkisuus on viime vuosina kasvanut suomalaisessa mediakentässä. Alun perin maahanmuuttovastaisuuden ympärille perustettujen verkkosivustojen lisäksi populistiseksi vastamediaksi voidaan lukea myös yleisemmin systeeminvastaiset eli yhteiskuntajärjestelmää kyseenalaistavat sekä koronakriittiset julkaisut. Äärioikeistoon identifioituvien sivustojen aihepiirit ovat monipuolistuneet uusien maailmanlaajuisten kriisien myötä julkaisujen ottaessa kantaa esimerkiksi koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan. Nämä journalistisen median tietoja ja tulkintoja kyseenalaistavat sivustot ovat edelleen kuitenkin riippuvaisia valtamediasta. Ne kritisoivat valtamedian sisältöä ja jäljittelevät sen ulkoasua hyödyntääkseen journalistisen tiedonvälityksen luotettavuusmielikuvaa. Tämä tutkimus perehtyy populistiseen vastamediaan kahdella tavalla. Se kartoittaa Suomessa aktiivisesti toimivia populistisia vastamediajulkaisuja ja syventyy lisäksi tarkemmin kolmeen esimerkkijulkaisuun konkretisoimalla, miten niiden jutut eroavat vakiintuneesta journalismista. Kartoituksen perusteella populistisesta vastamediasta erottuu tässä ajassa kolmenlaisia, painotukseltaan hieman erilaisia julkaisuja: maahanmuuttovastaisia, yleisemmin systeeminvastaisia sekä koronavastaisia vastamedioita. Populistiset vastamediat kiinnittyvät antagonistiseen, poissulkevaan ja omaa identiteettiään vahvistavaan vastajulkisuuteen, jota ne omalla toiminnallaan myös tuottavat. Aiempia tutkimushavaintoja tukien esimerkkijulkaisujen analyysissä käy ilmi, että vaikka populistiset vastamediat muistuttavat ulkoasultaan ja juttujensa rakenteelta journalismia, sisällöllisesti ne poikkeavat merkittävästi journalismin säännöistä tietojen esittämisen periaatteiden ja eettisten toimintatapojen osalta.