Artikkelissa tarkastellaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kilpailukykysopimusprosessia (2015–2016) koskevaa journalismia kielessä esiintyvien metaforien kautta. Tutkimuksemme etenee laskennallisten menetelmien avulla käsitellystä laajasta aineistosta (HS, YLE, STT ja Iltalehti) rajatumman aineiston laadulliseen lähilukuun. Tutkimus käsittelee sitä, millaisena kilpailukykysopimukseen liittyvä poliittinen prosessi esitettiin kielessä esiintyvien metaforisten ilmausten kautta. Vastaamme kahteen tutkimuskysymykseen: Miten kilpailukykysopimustapausta merkityksellistetään journalismissa sekä mitä metaforilla tehdään journalismin kielessä. Näkökulmanamme on metaforien yhdistäminen affektiivisuuden käsitteeseen, joka ymmärretään tässä tutkimuksessa laajasti kielen kommunikatiivisena ja dialogisena ulottuvuutena. Metaforisessa kielessä on tällöin kyse affektiivisesta merkityksellistämisestä, minkä kautta ohjataan lukijan huomiota, säädellään etäisyyttä ja läheisyyttä suhteessa lukijoihin sekä rakennetaan lukijasuhdetta. Metaforat saavat siis journalismissa niin argumentaatioon kuin lukijasuhteen rakentamiseenkin liittyviä tehtäviä. Kilpailukykysopimusta jäsennettiin journalismissa erityisesti kolmen metaforamaailman, matkan, draaman ja sodan kautta. Matkan ja liikkeen metaforan kautta kuvattiin erityisesti poliittisia prosesseja sekä talouden liikkeitä; matkametafora tuottaa käsitystä politiikasta strategisena hallintona ja hallintana, jossa kansalaisten ja lukijoiden rooli on rajattu. Sodan maailmaan liittyvät voimakkaat metaforat kuvasivat politiikkaa konflikteina ja vastakkaisten pyrkimysten yhteentörmäyksinä. Draaman maailmaan liittyvillä metaforilla taas otettiin etäisyyttä politiikan toimijoihin ja kutsuttiin lukijoita seuraamaan politiikkaa etäältä, yhdessä sitä arvioivan journalismin kertojan kanssa.

No abstract

Artikkelissa selvitetään, millainen on historian jokapäiväinen virta sanomalehdessä. Aineistona on vuoden 2008 Helsingin Sanomien 1960-lukua koskevat viittaukset. Kaikkein arkipäiväisintä on satunnainen historian journalistinen esittäminen, joka koostuu usein faktanomaisista viittauksista tapahtuman tai ilmiön taustaan. Tulkitsevammat viittaukset menneisyyteen ovat tietoista historian journalistista esittämistä. Se on aina riippuvaista toimituksellisista valinnoista eikä palaudu ainoastaan journalistisiin käytäntöihin tai ajatukseen ilmiölle ja tapahtumalle olennaisen menneisyyden huomioimisesta. Tietoiset maininnat ovat näkyviä merkityskamppailun paikkoja. Arvioidessaan tapahtumien tai ilmiöiden kestäviä merkityksiä sanomalehti osallistuu julkiseen määrittelyyn yhteiskunnallisesti tärkeästä menneisyydestä. Artikkelin pyrkimyksenä on laajentaa ymmärrystä historian ja journalismin suhteista kaikkein arkisimmassa muodossa. Lopuksi pohditaan, kuinka sanomalehden jokapäiväinen historia nivoo toimittajat osaksi historiaa tulkitsevaa yhteisöä. Näkökulmien, mittakaavan ja selitysten antaminen on journalismin tehtävä, joka heijastuu myös menneisyyden käsittelyyn.

This article examines how recent changes in the hybrid media environment have led media actors to define the “how and why” of their practices. We consider the discussion on the differences and similarities surrounding both the legacy media, and newcomers such as countermedia, to be part of journalism’s boundary work: the ongoing, yet temporally fickle, process of marking the boundaries between journalism and non-journalism. We demonstrate how both legacy and countermedia actors drew boundaries through vocabulary, institutional reflection, demarcation practices, and ethos. While the Finnish media underlined its institutional autonomy and dominance by defending the social good of journalism and dubbing countermedia as fake media, countermedia actor MV-lehti drew its own boundaries by ridiculing media professionals, media institutions, and journalists. Our findings illustrate how these actors consistently asserted the flawed ideological foundations of “the other”, with the consequence that boundaries have become fortified, rather than crossed or blurred.

No abstract