Hyvinvointiteknologia kotihoidossa – Myönteinen odotus teknologian hyödyistä

Abstract

Digitaalisuus ja esineiden Internet (IoT) edellyttävät rakennemuutoksen yhteiskunnassamme. Rakennemuutos näkyy hoitoalalla muuttuvana työnkuvana ja teknologian käytön lisääntymisenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen on jatkuvassa muutoksessa. Osaamistarpeisiin vaikuttavat ammattien tietoperustasta nousevat sisäiset ja ammattien toimintaympäristöissä tapahtuvat lyhyen ja pitkän aikavälin muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen sisältyvä asiakkaan ja potilaan valinnanvapaus sekä palveluiden tarjoajien ja toteuttajien monimuotoistuminen luovat ulkoisia odotuksia ammatilliselle osaamiselle. Tässä artikkelissa Unified Theory of Acceptance and Use of Technology -mallin tekijöiden avulla koottiin tietoa hoitajien ja opiskelijoiden asenteista teknologiaa kohtaan kotihoidon kontekstissa. Lisäksi koottiin tietoa odotuksista ja hyödyistä, joita hyvinvointiteknologian odotetaan tuovan iäkkäiden henkilöiden arkeen kotona ja kotihoidon asiakkaina. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: Miten sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat ja ammattilaiset asennoituvat hyvinvointiteknologian käyttöön kotihoidossa? Aineistonkeruu toteutettiin WelTech-hankkeen (Hyvinvointiteknologian koulutustuote: käyttöönoton ja käytön koulutus) koulutuksien yhteydessä. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin koulutuskokonaisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevälle hoitohenkilöstölle ja alan opiskelijoille. Tuloksissa nähdään myönteinen asenne hyvinvointiteknologia kohtaa, vaikka työpaikoilla ei vastaajien mielestä ole kannustettu hyvinvointiteknologian käyttöön. Vastaajat arvioivat hyvinvointiteknologian tulevaisuudessa tehostavan työtä, vaikka konkreettisempien vaikutusten, esimerkiksi virheiden vähenemiseen tai laadun kehittymiseen sen ei arvioitu vaikuttavan. Vastausten perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon työyksiköissä tulee entistä selkeämmin tukea hyvinvointiteknologian mahdollisuuksien käyttöönottoa tai kehittämistä.

Digimentoroinnilla konkreettisiin muutoksiin ikääntyvien palveluissa

“…Osallistujille suunnatun kyselyn perusteella kotihoidon henkilöstö arvioi hyvinvointiteknologian tehostavan työtä. Tutkimuksessa nousi esille työntekijöiden tuen tarve hyvinvointiteknologian käyttöönotossa [29]. Työntekijöiden osaaminen ja yhteistyö kollegoiden kanssa ovat vahvistavia tekijöiksi teknologian käyttöönotossa ja päivittäisessä käytössä [30,31].…”

“…Ikääntyvien hoivayksiköiden työntekijöiden digitaitoja kartoitettiin kyselyllä joulukuussa 2022. Kyselytutkimuksessa hyödynnettiin Sosiaali-ja terveydenhuollon tietoteknologian ja tietojärjestelmäpalveluiden seuranta-ja arviointitutkimusten (STePS) sekä Weltech -hankkeiden lähestymistapaa ja mittaristoa [14,29,43]. Lähihoitajille vuoden 2023 kyselyn mittaristoa [14] hyödynnettiin tutkimuksessa ja väittämiä muokattiin vastaamaan ikääntyvien palveluihin soveltuviksi.…”

Lähihoitajien kokemukset asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin – poikkileikkaustutkimus

“…Erityisesti vanhuspalveluissa erilaiset digitaaliset järjestelmät ja teknologiset ratkaisut ovat laajasti käytössä, ja henkilöstö on niistä pääsääntöisesti kiinnostunut [29,30] ja kokee niihin liittyvät valmiutensa hyväksi [22,25]. Kotihoidossa toteutetun kehittämishankkeen kyselyyn vastaajat asennoituivat myönteisesti teknologian käyttöön, mutta toivoivat selkeämmin tukea välineiden käyttöönottoon [31]. Tutkimuksissa on myös tullut esille ongelmia potilastietojen välittämisessä [32].…”

Käyttökokemusarvioita sairaanhoitajan näkökulmasta asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja yleensä terveydenhuollossa

“…Asiakas-ja potilastietojärjestelmien ohella tieto-ja viestintätekniikan käyttö on laajentunut yhteisissä palveluissa. Kotihoidossa ja ikäihmisten palveluissa tulisi johdonmukaisesti tukea hyvinvointiteknologian käyttöönottoa ja kehittämistä ammattilaisten ja asiakkaiden hyödyksi [19,20]. Mobiiliyhteyksien on todettu edistävän tiedonkulkua ja organisaatioiden keskinäistä yhteistyötä vähentävän asukkaiden eristäytyneisyyttä ja vahvistavan turvallisuutta ikäihmisten palveluissa [19,21,22], joskin yksittäiset ammattilaiset ovat raportoineet käytännön yhteysongelmia [23].…”

“…Vuonna 2017 tehdyn sosiaalihuollon kartoituksen perusteella ikäihmisten palveluissa sekä mielenterveys-ja päihdepalveluissa lähes neljännes organisaatioista tarjosi työntekijöilleen käyttöön mobiilikäyttöisiä asiakastietojärjestelmiä, mutta kartoituksessa ei kysytty käyttäjien mielipiteitä [5]. Vanhustenhuollossa mobiilikäyttöisyys on edistänyt tiedonkulkua ammattilaisten kesken [19][20][21], mutta paikoin on raportoitu yhteysongelmia [23].…”