Is the Age of Impartial Journalism Over? The Neutrality Principle and Audience (Dis)trust in Mainstream News

Abstract

This exploratory study addresses the relationship between audience trust in the news media and the ideal of neutrality in journalism. It starts from the premise that, at a time when national conservatism is on the rise as a political movement in Western societies, journalism is less and less recognised as a neutral actor in politics. Therefore, efforts to present itself as such may be damaging journalism's credibility and trustworthiness among its publics. The article examines this premise on the basis of a representative survey of Finnish media audiences and three focus group interviews, asking how Finns' expressed trust or distrust of the mainstream news media is connected to their perceptions about journalism's neutrality and impartiality-or lack thereof-in political debate. The findings indicate that while the large majority of Finnish audiences express trust in the mainstream news media, they are divided when it comes to their level of confidence in journalism's neutrality. Moreover, both trust and perceptions of neutrality are strongly associated with audiences' political outlook. We conclude that audience distrust of the media mainly reflects the difficulties that mainstream journalism faces in giving an equal voice to all political groups and views at a time of heightened ideological contestation.

Poliittinen polarisaatio ja journalismi: neljä medialuottamusprofiilia

“…Keskustelua on käyty erilaisten "ääripäiden" liian vahvasta asemasta julkisuudessa, mutta toisaalta on epäilty uutismedian sulkevan liiankin herkästi pois erilaisia vaihtoehtoisia kantoja ja näkökulmia (Koivunen 2021). Yhteiskunnan ideologinen jakautuminen on ongelma erityisesti itseään neutraalina ja puolueettomana pitävälle journalismille (Ojala 2021).…”

“…Yleisöjen keskuuteen näyttää muodostuneen "pieni mutta selvästi erottuva joukko, joka kokee niin Ylen uutiset kuin MTV:n uutiset ja Helsingin Sanomatkin epäluotettavaksi" (emt., 23). Ryhmän koko on 7 prosenttia suomalaisista, eikä se sosiodemografisten taustamuuttujien suhteen suuresti eroa muusta väestöstä (Ojala 2021(Ojala , 2047(Ojala -2048. Miesten ja perussuomalaisten osuus painottuu ryhmässä kuitenkin selvästi (Matikainen ym.…”

“…Siinä missä uutismediaan epäilevästi suhtautuvat näkevät uutismedian tekemissä rajauksissa tiettyjen näkökantojen ja aiheiden syrjintää, pitävät mediaan luottavat niitä tarpeellisena journalistisena harkintana ennakkoluuloisen ja harhaanjohtavan misinformaation torjumiseksi. (Ojala 2021(Ojala , 2049(Ojala -2054 Voi siis olettaa, että uutisiin luottavien keskuudessa toimittajien aktiiviseen rooliin suhtaudutaan myönteisemmin kuin niitä epäilevien keskuudessa. Uutisiin luottavat todennäköisesti arvostavat toimittajien pyrkimystä arvioida kriittisesti erilaisia kantoja ja painottaa jutuissa parhaiten perusteltuja näkemyksiä.…”

“…Kuten edellä on todettu, uutisiin kohdistuvaa luottamusta heikentää tyypillisesti kokemus siitä, että uutismedia käsittelee itselle tärkeitä asioita jollain tapaa vajaasti tai epäoikeudenmukaisesti. Aiempien tutkimusten mukaan uutisiin epäilevästi suhtautuvat ajattelevat, että uutismedia ei kerro koko totuutta, myötäilee valtaapitäviä ja on puolueellista (Newman ja Fletcher 2017, 18;Noppari, Hiltunen ja Ahva 2019;Ojala 2021;Toff ym. 2021a;Yonder 2021).…”

“…Ks. myös Ojala 2021Ojala , 2047 On ilmeistä, että vasemmisto-oikeisto-jako ei tällä hetkellä ole keskeisin mediaan kohdistuvaan luottamukseen vaikuttava arvoulottuvuus. Sen sijaan olennaisempi on kansallismielisen konservatiivisuuden ja kansainvälisyyttä arvostavan arvoliberalismin välinen ulottuvuus, joka Suomen puoluejärjestelmässä asettuu etenkin perussuomalaisten ja vihreiden välille.…”