Kanta-arkiston käyttökokemuksia työterveyshuollossa

Abstract

Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian tarkoituksena on mahdollistaa, että terveydenhuollon ammattilaisella on käytössään ajantasainen potilastieto ja työtä tukevat tietojärjestelmät. Tietojen vaihto yli organisaatiorajojen toteutetaan valtakunnallisen Potilastiedon arkiston (Kanta-arkiston) avulla. Arkistoon on tallennettu tietoja lähes kaikista suomalaisista ja sen käyttö lisääntyy terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa koko ajan.
 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kanta-arkiston käyttöä työterveyshuollossa. Sähköinen kysely lähetettiin työterveyslääkäreille, työterveyshoitajille, työfysioterapeuteille ja työterveyspsykologeille kesällä 2017 ja siihen vastasi yhteensä 359 henkilöä.
 Tulokset osoittavat, että Kanta-arkistoa pidetään hyvänä ideana, mutta sitä käytetään vielä vähän. Vastaajat kokevat, että tietojen haku on hidasta, tarvittavan tiedon löytäminen hankalaa ja potilastietojen tallentumisessa Kanta-arkistoon on ajoittain viivettä. Lisäksi Kanta-arkistossa näkyvät potilaskäyntien päivämäärät eivät aina välttämättä vastaa käynnin todellista ajankohtaa. Työterveyshuollon ammattilaiset uskovat muiden ammattilaisten hyödyntävän työterveyshuollossa syntyneitä tietoja, vaikka kokevatkin, että Kanta-arkiston avulla kokonaiskuvan saaminen potilaan hoidon tilanteesta ei onnistu helposti.
 Tietojen ajantasainen kirjaaminen ja niiden tallentuminen Kanta-arkistoon mahdollistaa potilaalle parhaan mahdollisen hoidon, kun ammattilaiset saavat tarvittaessa esille potilaan koko terveys- ja sairaushistorian. Vaikka Kanta-arkiston käyttö on vielä osin hankalaa ja tietojen löytämisessä on vaikeutta, voidaan kuitenkin sanoa sen täyttävän tarkoituksensa ja hyödyttävän työterveyshuollon ammattilaisen työtä. Tulevaisuudessa tilanne tulee paranemaan, kun Kanta-arkistoon toteutettavan tiedonhallintapalvelun kautta saadaan ammattilaisille käyttöön kooste potilasta koskevista keskeisistä terveystiedoista.

Enablers for and barriers to using My Kanta – A focus group study of older adults’ perceptions of the National Electronic Health Record in Finland

“…1,[14][15][16][17][18]23,[25][26][27]30 Identified facilitators of use include perceived value of use 27 and usability (including user-friendliness, ease of use, and clarity). 11,14,16,28,31 Earlier studies have also identified factors that might hinder the use of (PA)EHRs. 5 For example, in the Netherlands, only 40% of the older users of a patient portal found it useful.…”

Ikääntyvien terveystietokäyttäytyminen ja hyödylliseksi koetut digitaaliset terveyspalvelut

“…Kauppinen et al, 2017), palvelujen käyttökokemuksia esimerkiksi työterveyshuollossa (esim. Nissinen et al, 2018) ja käyttökokemusten tiettyjä osa-alueita kuten turvallisuuteen liittyviä huolia (esim. Palojoki et al, 2016).…”

Opportunities and challenges with My Kanta: First results from a focus group study about user experiences and opinions on the National Archive of Health Information

“…Previous studies have focused on perceptions of Kanta or other electronic health records (EHRs) among Finnish healthcare professionals (Nissinen, Soini, Leino, Hakulinen, & Saranto, 2018;Palojoki, Pajunen, Saranto, & Lehtonen, 2016) and pharmacists (Kauppinen, Ahonen, Mäntyselkä, & Timonen, 2017). In the autumn of 2015, a survey was conducted in 18 Finnish pharmacies on citizens' use of ePrescriptions and My Kanta (Lämsä, Timonen, Mäntyselkä, & Ahonen, 2017), but to the best of our knowledge, there are no earlier qualitative studies on how users, especially older adults, experience the My Kanta services.…”