Katsooko metsä ihmistä?

Abstract

Tarkastelen tässä artikkelissa metsää ja ihmisen kommunikaatiota sen kanssa suomalais-karjalais-inkeriläisessä kansanrunoudessa. Suomen Kansan Vanhat Runot (SKVR) on laaja ja edustava kokoelma pääasiassa suomalais-karjalais-inkeriläistä, suullisesti välittynyttä runoutta, joka on tallennettu etupäässä 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta sen varhaisimmat runotallenteet ovat 1500-luvulta. Suullisen runon maailma sisältää runsaasti kommunikaatiota ei-inhimillisen kanssa, ja tästä kommunikaatiosta suuri osa tapahtuu elinympäristön luonnonentiteettien kanssa vuoropuhelussa. Runoudessa on runsaasti suoraa dialogia metsän kanssa, ja metsä näyttäytyy siinä omalakisena toimijana, jonka moraliteettia tai tarkoitusperiä ei voida ennustaa saati määrätä. Toisaalta SKVR sisältää runsaasti runoja, joissa runon kertojaminä kertoo kommunikoivansa luonnon entiteettien, esimerkiksi lintujen kanssa, luotettavien ja muuten mahdollisten ihmiskontaktien puuttuessa. Näissä runoissa yhteisöstä vieraantunut saatetaan nähdä anomalisen kykynsä vuoksi erityislahjakkuutena.
 Metsä on miesten runoudessa mahdollisen eroottisen kanssakäymisen osapuoli ja naisten huolirunoudessa usein turvapaikka ja luotettu, hyvä toinen. Metsä voi olla naiselle myös omaehtoisen seksuaalisuuden ilmaisemisen paikka. Runoissa ollaan selvillä metsän ja sen entiteettien tietoisesta läsnäolosta: metsä katsoo ihmistä.

As in Forests, So in Verse: Clearings and the Poetics of Lack in Finnish Forest Poetry

“…Hunting songs were sung by men who wished to succeed in hunting and had to please the forest deities. Songs of sorrow and worry were sung by women who sought consolation in the forest nature, far from the village, people and social troubles (Seppä 2020). Ingrian people also sang "forest songs" which are songs about moving around in the forests and experiencing the woods and one's one voice and feelings in the woods (Timonen 2004, pp.…”

“…The forest was believed to have a rule of its own (personified in folklore by the forest deity Tapio and his people) (Tarkka 2005, pp. 256-99;Seppä 2020). Finnish environmental philosopher Tere Vadén has interpreted this tradition using the imagery of three spheres: the house, the yard and the forest.…”

“…It calls the trees by many names and lists the various good things that trees and forests give to people. This sort of engagement, at once giving thanks, paying honour and asking for more services, is familiar from the old Finnish hunting songs and spells (Tarkka 2005;Seppä 2020). The poem consists of a plethora of emotions: admiration for the trees, shame and guilt on behalf of humans, trust and hope for the future, and excitement and inspiration from the powers of the trees and forests.…”

Itseksi puiden kanssa

“…Puut kuuluvat olennaisesti kuva-ja valokuvataiteen esittämään suomalaiseen mielenmaisemaan (Lukkarinen ja Waenerberg 2004;Kovalainen ja Seppo 2014;Honkalinna 2017). Kaunokirjallisuudessa puut ovat -kansanperinteestä ammentaen -symboloineet inhimillisen kokemusmaailman ylittävää todellisuutta (Lassila 2011, 209-223;Seppä 2020;Paljakka 2022, 62). Nykykirjallisuudessa ihmisten minäkuvat, elämäntarinat, puusuhteet ja yleisempi ympäristöhuoli kytkeytyvät yhteen esimerkiksi Mia Myllymäen ja Anu Korpisen toimittamassa Metsän kronikka -kertomuskokoelmassa (Osuuskumma 2019), Katri Naukarin Yhden puun tuho -romaanissa (WSOY 2021) ja Osmo Pekosen toimittamassa Elämän puu -esseekokoelmassa (WSOY 1997).…”

Ympäristömuutos ja estetiikka

“…Hakkaamisesta aiheutuneen stressin, hermostumisen ja suunnittelun mies laskee palkka-Ei metsä kaikille anna sanottiin" on tärkeä ilmaisu, koska se muistuttaa metsän toimijuuden olevan olennainen osa metsiin liittyvää kansanperinnet-Lummaa 402 tä. Suomalais-karjalais-inkeriläisessä kansanrunoudessa ja loitsuperinteessä on runsaasti lauluja ja loitsuja, joissa käsitellään ihmisen vuorovaikutusta metsän ja sen olentojen kanssa -usein metsän arvaamatonta ja omalakista toimijuutta korostaen(Seppä 2020). Tossavaisen runossa korostuu kuitenkin se, mikä metsässä on otettavissa.…”