Linguistic Intuitions

Maynes, Jeffrey; Groß, Steven

doi:10.1111/phc3.12052

Cited by 22 publications

(13 citation statements)

References 75 publications

(74 reference statements)

Supporting

Mentioning

Contrasting

Unclassified

Order By: Relevance

“…Linguistic intuitions are, roughly, judgments of truth, felicity, grammaticality, sense, or nonsense (Stich andTobia 2016, following Chomsky 1986). Linguistic intuitions are intuitions about "linguistic, or language-like, items or their use" (Maynes and Gross 2013). Unlike philosophical intuitions more broadly, linguistic intuitions have the convenience of being formally demarcated for us in roughly standardized ways.…”

Section: Intuitionsmentioning

confidence: 99%

Philosophical Intuitions about Socially Significant Language

Hesni

2024

Hypatia

View full text Add to dashboard Cite

As we theorize about philosophy of language that bears on social and political issues, it is worth revisiting the methodological question of how we as theorists rely on our philosophical and linguistic intuitions, and what assumptions underlie our justification of such a reliance. Two threads in the philosophical literature are relevant to this question: the discussion of situatedness in feminist epistemology and the debate about philosophical expertise and philosophical intuitions. I argue that philosophers examining social and political philosophy of language should be careful—perhaps more careful than we have been—when we rely on our intuitions to draw conclusions about socially significant language, such as racist, sexist, homophobic, and other derogatory speech. I don’t claim we should give up relying on our intuitions. Instead, I argue that we should be more explicit that our intuitions are limited, and open to the possibility that they might not align with the intuitions of those who have more experience with the kinds of speech we are analyzing. As a result, we might find that the conclusions we draw from our intuitions have to be revised or qualified.

show abstract

Section: Intuitionsmentioning

confidence: 99%

Philosophical Intuitions about Socially Significant Language

Hesni

2024

Hypatia

View full text Add to dashboard Cite

show abstract

“…3 Kielitajun käyttöä tutkimuksessa ja etenkin siihen nojautumista myös tutkimusaineiston tuottamisessa (kohta 2 edellä) on kutsuttu toisinaan intuitioksi ja toisinaan introspektioksi tarkoittaen samaa asiaa (Willems 2012, 671-672;ks. myös Devitt 2014;Maynes & Gross 2013). Käytäm me tässä artikkelissa pääsääntöisesti termiä kielitaju tekemättä tarkkaa terminologista eroa lähikäsitteiden kesken.…”

Section: Kielentutkimuksen Muita Metodioppaita Ja Perusteoksia Suomeksiunclassified

Näkökulmia filologiseen tutkimukseen

Seppänen¹,

Skaffari²

2020

Kielentutkimuksen Menetelmiä I-Iv

View full text Add to dashboard Cite

Kielentutkimuksen menetelmiä on useita aloja käsittävä kielen tutkimuksen menetelmiin keskittyvä teos opiskelijan ja tutkijan tueksi suomen kielellä. Teoksen keskeisenä päämääränä on esitellä ja selkiyttää menetelmällisten eli metodisten mahdollisuuksien kirjoa, menetelmällisten valintojen syitä ja seurauksia, menetelmien vahvuuksia ja heikkouksia sekä ylipäätään metodologisen ja laajemmin metateoreettisen tausta-ajattelun ilmaisemisen tärkeyttä kielentutkimuksessa.Perus-ja jatko-opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kokoelma tulee tarpeeseen, sillä tieteenfilosofinen, metodologinen ja kielentutkimuksen menetelmiä koskeva yleinen teoreettinen koulutus on Suomessa paikoin turhan ohutta ja pirstoutunut eri suuntauksiin ja oppi aineisiin. Tämä eri yliopistoja, oppiaineita ja suuntauksia edustavien tutkijoiden yhteistyössä laatima hanke on yksi keino torjua kielentutkimuksen menetelmien ja metateorian opetuksen pirstaloitumista.Vaikka vakiintuneen normaalitieteen (ks. Kuhn 1962) harjoittaminen on tieteellisen tiedon luomiseksi välttämätöntä, tutkijoiden on syytä perehtyä myös metodologiaan ja metateoriaan, jotta tiede uudistuisi ja kehittyisi. Metodologia harjaannuttaa eksplisiittiseen metodien kriittiseen arviointiin ja perusteluun, ja metateoria selvittelee tutkimuksen taustoja, logiikkaa, rajauksia ja historiaa sekä muita tutkimukseen usein piilevästi vaikuttavia tekijöitä. Näitä asioita ei voi jättää hiljaisen tiedon varaan. Kielitieteen menetelmien ja metateorian laajaa esittelyä tarvitaan

show abstract

“…For present purposes, "intuition" should be understood to pick out a judgment that is "not based on conscious reasoning, past or present, one's own or another's" (Maynes and Gross, 2013, p. 716). Maynes and Gross (2013) provide a very useful survey of different conceptions of linguistic intuitions and how they figure in debates in linguistics and philosophy.…”

Section: Notesmentioning

confidence: 99%

Experimental Philosophy of Language

Hansen¹

2015

Oxford Handbooks Online

View full text Add to dashboard Cite

Experimental philosophy of language uses experimental methods developed in the cognitive sciences to investigate topics of interest to philosophers of language. This article describes the methodological background for the development of experimental approaches to topics in philosophy of language, distinguishes negative and positive projects in experimental philosophy of language, and evaluates recent experimental work that concerns the reference of proper names and natural kind terms. The reliability of expert linguistic judgments versus the linguistic judgments of ordinary speakers, the role that different forms of ambiguity play in influencing responses to experiments, and the reliability of metalinguistic judgments are also assessed.

show abstract

Linguistic Intuitions

Cited by 22 publications

References 75 publications

Philosophical Intuitions about Socially Significant Language

Philosophical Intuitions about Socially Significant Language

Näkökulmia filologiseen tutkimukseen

Experimental Philosophy of Language

Contact Info

Product

Resources

About