2017
DOI: 10.7592/fejf2017.67.kallio
|View full text |Cite
|
Sign up to set email alerts
|

Literary Kalevala-Metre and Hybrid Poetics in the Sixteenth and Seventeenth Century Finland

Abstract: This article examines the blurred boundaries between different oral and literary poetics in early modern Finland. Both the first written examples of traditional Finnic oral poetry (in so-called Kalevala-metre with no rhymes or stanza structures) and the first rhymed and stanzaic poems originate from this very same period, often in various hybrid forms. Ambiguity and the hybrid character of poems means the contemporary audiences may have interpreted individual poems as relating to several poetic traditions.The … Show more

Help me understand this report

Search citation statements

Order By: Relevance

Paper Sections

Select...
1
1
1
1

Citation Types

0
6
0
2

Year Published

2019
2019
2023
2023

Publication Types

Select...
4
1

Relationship

1
4

Authors

Journals

citations
Cited by 5 publications
(8 citation statements)
references
References 19 publications
0
6
0
2
Order By: Relevance
“…ey, too, sometimes invented a word or shortened it to create a rhyme and accepted also partial rhymes. (Häkkinen 2005;2017b.) e situation changed from the second half of the 17th century on.…”
Section: Lutheran Hymnsmentioning
confidence: 99%
See 1 more Smart Citation
“…ey, too, sometimes invented a word or shortened it to create a rhyme and accepted also partial rhymes. (Häkkinen 2005;2017b.) e situation changed from the second half of the 17th century on.…”
Section: Lutheran Hymnsmentioning
confidence: 99%
“…Although the hymn is nowadays a marginalized genre of poetry, at least from the point of view of the literary canon, it was signi cant and exceptionally widespread during earlier centuries. Moreover, hymn poetry served as an experimentation platform for the development of Finnish poetics and metrics up to the end of the 19th century Kallio 2017;Laitinen 2003: 165-166, 205).…”
Section: Literary Poetrymentioning
confidence: 99%
“…Näitä siirtymiä on viime aikoina tarkasteltu esimerkiksi suullisen ja kirjallisen välisen vuorovaikutuksen sekä kirjallistumisen tutkimuksen saroilla (esim. Kallio et al 2017;. Sanaparien jälkimmäiset osat -matala, kansa, epävirallinen, suullinen, epämuodollinen, arkinen -ovat puolestaan viime aikoina tulleet käsitellyiksi myös vernakulaarin käsitteen alla (esim.…”
Section: Vernakulaarin Monta Tasoaunclassified
“…Riimin ja kalevalamitan piirteiden yhdistämistä on mahdollista tarkastella myös suullisen mitan kirjallistamisena ja kirjallisuudellistamisena: vanhaa suomalaista suullisen runon muotoa muokattiin aikakauden kirjallisiin tarpeisiin sopivaksi. (Kallio 2017. ) Ilo-Laulu oli osa tätä kirjallisuudellistumisen ja kirjallisen runouden luomisen jatkumoa, mutta myös selkeä käännekohta: ensimmäinen suullisen kaltaisella riimittömällä kalevalamitalla kirjoitettu laajemmalle yleisölle suunnattu painotuote.…”
Section: Ilo-laulu Jesuxesta Ja Kansankielisen Kirjallisuuden Luominenunclassified
“…Concerning changes in the Estonian language see e.g.,Viitso 2003, Sarv 2011a. Further on the subtraditions and changes in the versification system of runosong seeSarv 2015, Kallio 2017…”
mentioning
confidence: 99%