Päätöksentekokeskustelu monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla

Abstract

Artikkelissa tarkastelen päätöksentekoa monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla, joissa joko lääkäri tai potilas on maahanmuuttaja eikä puhu suomea äidinkielenään. Tavoitteenani on analysoida päätöksentekokeskustelun kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia yksityiskohtia ja pohtia sitä kautta potilaan osallistumista ja osallistumismahdollisuuksia. Aineistonani on 36 videoitua yleislääkärin vastaanottoa, joista puolessa maahanmuuttajaosapuoli on potilas ja puolessa lääkäri. Metodini ovat keskustelunanalyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka. Analysoin ensin niin sanottuja päätösaloitteita, joilla päätös tuodaan ensimmäisen kerran keskusteluun ja keskusteltavaksi. Lääkärien päätösaloitteet voi järjestää niiden implikoiman päätösvallanmukaisesti seuraavasti: velvoitukset, kehotukset, toteamukset, luvat, suositukset, tarjoukset, ehdotukset ja kysymykset. Suomea äidinkielenään puhuvat lääkärit ja ulkomaalaistaustaiset lääkärit eroavat toisistaan päätösaloitteiden käytössä: ulkomaalaistaustaiset lääkärit käyttävät enemmän velvoittavia ja vähemmän tarjoavia ja ehdottavia aloitteita. Ulkomaalaistaustaisten lääkärin päätösaloitevalikoima näyttää siis olevan jokseenkin autoritaarisempi kuin suomea äidinkielenään puhuvien. Toiseksi tarkastelen, miten päätösaloitteisiin vastataan ja millaisia neuvotteluja päätöksentekokeskustelussa syntyy. Tulokset osoittavat, että potilaat voivat kieli- ja kulttuurierosta huolimatta ilmaista vastarintaa ja neuvotella päätöksistä. Lisäksi potilaat tekevät oma-aloitteisia pyyntöjä ja ehdotuksia lääkärille. Tulokset eivät tarkoita, etteivät kieli- ja kulttuurierot voisi vaikuttaa päätöksentekokeskusteluun, mutta ne antavat syyn uskoa, etteivät ne väistämättä heikennä potilaan asemaa. Artikkeli tarjoaa uusia näkökulmia potilaskeskeiseen päätöksentekoon ja voi toimia virikkeenä lääkäri–potilas-vuorovaikutuksen kehittämiselle.

Monimuotoinen kielimaisema ja kielellinen hyvinvointi

“…Keskuksen tutkimusintresseihin kuuluu mm. hoitotilanteiden kieli ja vuorovaikutus (Paananen 2018(Paananen , 2019Paananen & Majlesi 2018) sekä muistisairaiden kieli (Lindholm & Wide 2019a, 2019b. Valmisteilla oleva Kieli, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus (Lindeman ym.…”